Nyt on tarpeen tehdä harjoittelun suhteen liikkuja. Tuskin kerkesin iloita terveen papereista, kun vasemmassa pakarassa alkoi tulla kevyitä tuntemuksia. Ilmeisesti marraskuun kova kuormitus ja vielä sen päälle tehty railakasvauhtinen mäkivetoharjoitus pisti lihakset sen verran kireälle että alkoivat ilmoitella itsestään. Jätin lauantain iltapäivälenkin ja sunnuntain pitkän lenkin pois ja viime viikon määräksi jäi siten 111 km.
Positiivisena puolena on, että tuntemukset eivät ole siellä missä varsinainen aiempi vamma oli, eivätkä ne ole missään nimessä juoksua estäviä. Näyttää siltä, että tällä kertaa ehtisin tehdä korjausliikkeen harjoittelun keventämiseksi ennen kuin on pakko. Nyt edessä on jonkin mittainen jakso vain kevyitä lyhyitä lenkkejä, kuntosaliharjoittelua sekä tietysti lantiojumppaa.
En osaa sanoa onko tämä yli- vai alireagointia. Jonkin verran asia ottaa päähän, kun varsinaisen kunnon osalta tunnuin pääsevän vasta harjoittelun alkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.