lauantai 15. elokuuta 2015

Manjana, manjana!

Noora Toivo kirjoittaa blogissaan motivaatiomontusta: http://nooratoivo.fi/2015/08/motivaatio-ongelmat/

Pitkin kautta ja etenkin tässä kauden lopussa on ollut hyvin samanlaiset tuntemukset. Jossain vaiheessa kevättä ja alkukesää kun huomasin, ettei tällä kaudella tule toivomaani tulosta alkoi mielessä pyöriä ajatukset tulevasta kaudesta. Haluttaa aloittaa alusta ja tehdä asiat kunnolla. On ollut tosi vaikea yrittää puristaa harjoituksia siltä tasolta missä nyt olen ja tehdä parastani tämän kauden puitteissa.

Sitten kun lokakuu koittaa alan treenaamaan! Sitten kun peruskuntokausi alkaa teen kunnon pohjat! Sitten kun ensi kevät koittaa teen järkevästi töitä ja laadukkaita treenejä! Sitten kun seuraava kilpailukausi koittaa juoksen kilpailut tosissaan!

Kymmenen vuotta sitten ajattelin hyvin samalla tavalla, mutta tilanne oli vähän toinen. En ollut vielä löytänyt juoksuharrastusta. Olin ylipainoinen ja huonossa kunnossa. Aina silloin tällöin mielessä pyöri että pitäisi tehdä elämäntapamuutos. Heti huomenna. Tai oikeastaan ensi kuussa, tai oikeastaan vielä paremmin uuden vuoden lupauksena.

Todellisuudessa uusi suunta löytyi kun eräänä päivänä päätinkin lähteä kävelylle. Mitä jos jättäisinkin tänään ylimääräiset lämpimät voileivät pois kun ei oikeasti ole nälkä? Nuo pienet valinnat ja muutokset jotka tein yksi kerrallaan juuri siinä hetkessä kasaantuivat päivien ja kuukausien mittaan niin isoksi massaksi että näytti siltä kuin olisin tehnyt valtavan elämäntapamuutoksen. Sama temppu on tietysti toistettava joka ikinen päivä.

Ei ole mitään syytä odotella tulevaa harjoitus- ja kilpailukautta ennen kuin alan tehdä tarvittavia muutoksia. Nyt on parhaat mahdolliset olosuhteet tehdä hyviä harjoituksia ja juosta vielä pari maantiekisaa. Jokaisen peruslenkin ja kehonhuollonkin voi tehdä vielä vähän paremmin mitä aiemmin. Suuria muutoksia ei tehdä välttämättä kertarysäyksenä vaan vähän kerrallaan aiemmin saavutettuihin jalansijoihin tukeutuen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti