Uuteen nousuun (taas kerran)

Moni on varmaan kuullut, mitä jonkun oksennettua on tapana sanoa: "Ihmekö tuo, että oli paha olo kun maha oli täynnä oksennusta!" Hieman samanlainen fiilis on edellisestä kirjoituksesta, vaikka toki on aivan inhimillistä, ettei aina jaksa. Ei siinä montaa päivää mennyt, kun huomasin tekeväni seuraavaa kovempaa treeniä. Nyt on ollutkin sen jälkeen varovaisen nousujohteista. Olen juossut hieman mäkivetoja, pari tasavauhtista kovaa ja pari pitkää lenkkiä. Kunto tuntuu olevan noususuunnassa ja into kasvamassa.

Nyt on kolmisen viikkoa aikaa treenata piirinmestaruusmaastoihin Limingassa. Toivottavasti tällä kertaa päästään ihan maastoon asti. Viimeksihän kisa jouduttiin juoksemaan maantiellä liiallisen lumimäärän vuoksi. Siitä viikko eteenpäin olisi mahdollisesti SM-maastot Perniössä. Kisakuume alkaa nousta, mutta pitää nyt miettiä tarkkaan, riittääkö rahkeet noin hurjaan koitokseen näin vähäisellä harjoittelulla.