Palasin tänään Suomussalmelta takaisin Ouluun. Käytin koko neljän viikon loman kotopuolessa käytännössä kokonaan juoksuharjoitteluun. Toki samalla kävin katsomassa kotiväkeä. Kirjoitin jo toissa postauksessa hieman siitä miten harjoittelu on sujunut, mutta ajattelin vielä palata tähän ennen alkavaa viikkoa.
Suunnittelin tällä kertaa harjoittelua monta kertaa uudestaan. Ihan alkuperäisissä ajatuksissa juoksua olisi tosiaan kertynyt huomattavasti enemmän. Muistin kuitenkin hyvin mitä kävi viime syksynä, kun kovat harjoitusmäärät nostivat kyllä kuntoa tai ainakin tuntemusta kunnosta, mutta juoksuvauhdeille ei käynyt yhtä hyvin. Päädyin ohjelmaan, jossa pääroolia esittivätkin laadukkaat harjoitukset eikä niinkään viikkosaldot. Koko ohjelman runkona oli kevyt kymmenen kilometrin lenkki mäkisellä hiekkatiellä aamuin illoin. Juoksin aamulenkin aina viiden maissa suoraan kahvin jälkeen ennen aamupalaa ja iltapäivän lenkin usein jo yhden maissa. Tähän rytmiin poikkeuksena keskiviikkoisin juoksin pitkiä vetoja ja lauantaina nopeusharjoittelua. Sunnuntaina juoksin ainoastaan yhden pitkän lenkin. Viikossa määrää kertyi vähän reilu 160 kilometriä ja koko loman aikana 685 km.
Ajoin jokaiseen nopeampaan harjoitukseen Ruukinkankaan kentälle juoksemaan piikkarit jalassa. Ajattelin, että siellä on helppo kontrolloida vauhtia ja toivon että piikkareilla juokseminen vahvistaisi jalkoja. Näistä tehoharjoituksista selkeästi eniten meni eteenpäin pitkät vedot. Loppuvaiheessa sain juostua niissä rennosti 3'30 … 3'35 / km tahtia. Sen sijaan lyhyet vedot herättivät enimmäkseen kysymysmerkkejä. Tuntuu hankalalta lähteä tavoittelemaan 32'00 alitusta ratakympillä jos 200 metrin vedot vievät aikaa 38 … 37 s. Toisaalta sain kuitenkin juostua muutaman kovan tonnin 3'10 paikkeille ja allekin. Vauhtireservi on siis entistäkin niukempi ja tuon työstäminen on mielestäni erittäin kriittisessä roolissa jos haluan vielä 5000 ja 10 000 metrin ennätyksiä parantaa. Huomaan myös että miltei heti kun yritän juosta vähääkin lujempaa joudun nostamaan askelrytmiä reilusti yli 100 askeleen minuuttitahtiin. Väljyyttä ei tahdo riittää.
Löytyykö tuohon sitten ratkaisu voimaharjoittelusta, juoksutekniikan viilaamisesta, mäkisprinteistä vai mistä niin sitä en osaa vielä sanoa. Varmasti ainakin tulee vaatimaan sitkeää harjoittelua. Onneksi sentään vauhtikestävyyspuoli tuntuu kehittyvän kohtuullista tahtia.
Kotopuolesta palatessa jalat tuntuvat runsaan mäkijuoksun jäljiltä aina vahvoilta. Olenkin tässä viettänyt pitkän tovin mittaillessa paikkatietoikkunasta korkeuskäyriä. Siellä on karttatyökalussa todella kätevä toiminto jolla saa mitattua reitin korkeusprofiilin. Kannattaa tutustua: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi
Tulevalla viikolla jatkan vielä vähän keventelyä ja juoksen loppuviikosta seuraavan testijuoksun, josta sitten nähdään onko kunto kehittynyt ja mihin suuntaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.