Kävin eilen illalla juoksulenkillä ja jalkapohjassa alkoi tuntua tutun oloista kipua. Yön yli nukuttuani kipu oli voimakkaampaa ja aamulla työmatkan ensimetreiltä oli käännyttävä takaisin ja lähdettävä töihin fillarilla.
Plantaarifaskiitti on minulle tuttu armeija-ajoilta. Soitin kuitenkin lääkärille varmistaakseni oman diagnoosini ja kysyin hoito-ohjeita joita sainkin: venytysohjeet, tulehduskipulääkekuuri sekä viikon juoksutauko. Toivottavasti jalka lähtee näillä paranemaan, sillä plantaarifaskiitti on pitkittyessään todella inhottava ja kivulias vaiva josta voi olla hankalakin päästä eroon.
Jouduin myös perumaan tälle päivälle lupaamani jänisjuoksun Ouluhallin coopperissa. Erityisen harmittavaa, että jouduin näin viime tingassa pettämään lupaukseni.
perjantai 18. lokakuuta 2013
maanantai 14. lokakuuta 2013
Kauden 2013-2014 aloittelua
Olen nyt harjoitellut pari ensimmäistä viikkoa uudesta harjoitusohjelmasta. Vaikka ylimenokauden aikana tulikin ulkoiltua suhteellisen paljon, oikeaan harjoitteluun palaaminen on ollut osittain yllättävänkin raskasta. Toisaalta kovavauhtinen juoksu on tuntunut sujuvan ja askeleessa on uudella tavalla voimaa voimapainotteisen punttikuurin jälkeen. Viime vuonnahan minulla oli ohjelmana vain hyvin karkea ajatus siitä, mitä missäkin vaiheessa kaudesta yrittäisin painottaa. Käytännössä tuo lähestymistapa onnistui yllättävänkin hyvin, mutta johti muutamassa vaiheessa hieman turhaan hölmöilyyn ja suunnitelmalisuuden puuttuessa harjoittelu oli vähän sellaista mitä siitä sattui tulemaan.
Minulla on työkaverina eräs innokas maastopyöräilijä, jolla on kokemusta tavoitteellisesta harjoittelusta jo vuosien ajalta. Keskustelimme syksyllä tavoitteistamme ja pyöräily- ja juoksuharjoittelusta sekä niiden eroista. Sain häneltä mielestäni aika hyviä vinkkejä harjoitusohjelman laatimiseen. Tärkeimpänä ajatuksena oli urheilijan roolin unohtaminen harjoitusohjelman laatimisen ajaksi. Kaverini sanoi laittavansa valmentajan lakin päähän ja miettivänsä harjoitusohjelmaa aivan kuin laatisi sitä - ei itselleen - vaan jollekin hyvin tutulle urheilijalle. Toteutusvaiheessa taas on tärkeää keskittyä ylösmerkittyjen harjoitusten noudattamiseen eikä kyseenalaistaa liiaksi huolella laadittua ohjelmaa. Pidin tuosta ajatuksesta hyvin paljon ja suunnittelin ohjelmani tuota mallia noudattaen.
Ihan ensimmäiseksi päätin ensi kauden tärkeimmät kisat ja merkitsin ne kalenteriin. Tässä sain huomattavaa apua Ultra-Mailerin postauksesta juoksijan kisaohjelmaa käsittelevässä ketjussa. Niitä tulevat olemaan veteraanien yleisurheilun SM-hallit, SM-maantiejuoksut, SM-maastot, alue- ja piirinmestaruuskisat, veteraanien yleisurheilun SM-kisat sekä mahdollisesti SM-maraton. Jaoin kauden noiden kisojen perusteella pätkiin joihin asetin harjoittelun painoalueet perus-, vauhti- ja maksimikestävyyden sekä nopeusharjoittelun osalta. Seuraavaksi laadin karkean viikko-ohjelman, johon on merkitty kunkin viikon tärkeimmät harjoitukset sekä määrätavoite. Tein viikko-ohjelman aluksi vain ensimmäiselle harjoitusjaksolle jossa valmistaudun veteraanien SM-hallikisoihin ainakin 1500 metrin ja 3000 metrin matkoille. Puran tulevan viikon harjoitukset kalenteriin tietyille päiville vasta edellisen viikon sunnuntaina, kun minulla on aika hyvä käsitys harjoitusviikon menoista. Tässä vaiheessa käyn pienessä mittakaavassa kaverini kuvaileman lakkileikin jossa arvioin valmentajana edellisen viikon harjoittelua ja tarvitseeko seuraavalla viikolla tehdä mitään säätöjä.
Tässä malliksi edelliset kaksi harjoitusviikkoa:
Ma: ap 6 km, ip 10 km, illalla lihashuolto
Ti: ap 6 km, ip 6 km VR + 10 km 3'40/km ja 5 x ~150 m rullaukset
Ke: ap 6 km, ip 45 min kuntosali ja 6 km juoksu
To: ap 6 km, ip 10 km
Pe: ap 6 km, ip 8 km, illalla lihashuolto
La: 25 x 400 m 1' hölkkäpalautuksin, vetojen keskiaika 1'23. Päälle 5 x ~150 m rullaukset
Su: 20 km kevytvauhtinen maastolenkki, päälle 5 x 150 m rullaukset, illalla lihashuolto
Ma: ap 6 km, ip 10,5 km, illalla lihashuolto
Ti: ap 6,5 km, ip 6 km VR + 10 km 3'42/km + 5 x ~150 m rullaukset
Ke: ap 6,5 km, ip 1h kuntosali + 6 km
To: ap 6,5 km, ip 10,5 km, illalla lihashuolto
Pe: aamulla lihashuolto, ap 6,5 km, ip 6 km VR + 14 km 4'03/km + 5 x ~150 m rullaukset
La: ip 1h kuntosali
Su: ap 20 km kevytvauhtinen maastolenkki, päälle 5 x ~150 m rullaukset, illalla lihashuolto
Mitä tavoitteisiin tulee, olen hieman silmäillyt A-luokkaan vaadittavia tuloksia ja suoraan sanoen olo tuntuu hyvin epäilevältä niiden suhteen. Kympillä vaaditaan 32'10, viidellätuhannella metrillä jo 15'00 ja lyhyemmillä matkoilla vielä hirveämpiä urotekoja. Noita katsoessa tunnen olevani vähän kuin nappaskengissä, shorteissa ja t-paidassa valtavan suuren lumihuippuisen vuoren edessä. Tuonneko pitäisi pystyä kiipeämään ja näillä eväillä? Kaiken lisäksi B-luokan tuloksetkin on saavuttamatta maratonilla, 5000, 3000 ja 1500 metrillä sekä tietysti muillakin lyhyillä matkoilla.
Minulla on työkaverina eräs innokas maastopyöräilijä, jolla on kokemusta tavoitteellisesta harjoittelusta jo vuosien ajalta. Keskustelimme syksyllä tavoitteistamme ja pyöräily- ja juoksuharjoittelusta sekä niiden eroista. Sain häneltä mielestäni aika hyviä vinkkejä harjoitusohjelman laatimiseen. Tärkeimpänä ajatuksena oli urheilijan roolin unohtaminen harjoitusohjelman laatimisen ajaksi. Kaverini sanoi laittavansa valmentajan lakin päähän ja miettivänsä harjoitusohjelmaa aivan kuin laatisi sitä - ei itselleen - vaan jollekin hyvin tutulle urheilijalle. Toteutusvaiheessa taas on tärkeää keskittyä ylösmerkittyjen harjoitusten noudattamiseen eikä kyseenalaistaa liiaksi huolella laadittua ohjelmaa. Pidin tuosta ajatuksesta hyvin paljon ja suunnittelin ohjelmani tuota mallia noudattaen.
Ihan ensimmäiseksi päätin ensi kauden tärkeimmät kisat ja merkitsin ne kalenteriin. Tässä sain huomattavaa apua Ultra-Mailerin postauksesta juoksijan kisaohjelmaa käsittelevässä ketjussa. Niitä tulevat olemaan veteraanien yleisurheilun SM-hallit, SM-maantiejuoksut, SM-maastot, alue- ja piirinmestaruuskisat, veteraanien yleisurheilun SM-kisat sekä mahdollisesti SM-maraton. Jaoin kauden noiden kisojen perusteella pätkiin joihin asetin harjoittelun painoalueet perus-, vauhti- ja maksimikestävyyden sekä nopeusharjoittelun osalta. Seuraavaksi laadin karkean viikko-ohjelman, johon on merkitty kunkin viikon tärkeimmät harjoitukset sekä määrätavoite. Tein viikko-ohjelman aluksi vain ensimmäiselle harjoitusjaksolle jossa valmistaudun veteraanien SM-hallikisoihin ainakin 1500 metrin ja 3000 metrin matkoille. Puran tulevan viikon harjoitukset kalenteriin tietyille päiville vasta edellisen viikon sunnuntaina, kun minulla on aika hyvä käsitys harjoitusviikon menoista. Tässä vaiheessa käyn pienessä mittakaavassa kaverini kuvaileman lakkileikin jossa arvioin valmentajana edellisen viikon harjoittelua ja tarvitseeko seuraavalla viikolla tehdä mitään säätöjä.
Tässä malliksi edelliset kaksi harjoitusviikkoa:
Ma: ap 6 km, ip 10 km, illalla lihashuolto
Ti: ap 6 km, ip 6 km VR + 10 km 3'40/km ja 5 x ~150 m rullaukset
Ke: ap 6 km, ip 45 min kuntosali ja 6 km juoksu
To: ap 6 km, ip 10 km
Pe: ap 6 km, ip 8 km, illalla lihashuolto
La: 25 x 400 m 1' hölkkäpalautuksin, vetojen keskiaika 1'23. Päälle 5 x ~150 m rullaukset
Su: 20 km kevytvauhtinen maastolenkki, päälle 5 x 150 m rullaukset, illalla lihashuolto
Ma: ap 6 km, ip 10,5 km, illalla lihashuolto
Ti: ap 6,5 km, ip 6 km VR + 10 km 3'42/km + 5 x ~150 m rullaukset
Ke: ap 6,5 km, ip 1h kuntosali + 6 km
To: ap 6,5 km, ip 10,5 km, illalla lihashuolto
Pe: aamulla lihashuolto, ap 6,5 km, ip 6 km VR + 14 km 4'03/km + 5 x ~150 m rullaukset
La: ip 1h kuntosali
Su: ap 20 km kevytvauhtinen maastolenkki, päälle 5 x ~150 m rullaukset, illalla lihashuolto
Mitä tavoitteisiin tulee, olen hieman silmäillyt A-luokkaan vaadittavia tuloksia ja suoraan sanoen olo tuntuu hyvin epäilevältä niiden suhteen. Kympillä vaaditaan 32'10, viidellätuhannella metrillä jo 15'00 ja lyhyemmillä matkoilla vielä hirveämpiä urotekoja. Noita katsoessa tunnen olevani vähän kuin nappaskengissä, shorteissa ja t-paidassa valtavan suuren lumihuippuisen vuoren edessä. Tuonneko pitäisi pystyä kiipeämään ja näillä eväillä? Kaiken lisäksi B-luokan tuloksetkin on saavuttamatta maratonilla, 5000, 3000 ja 1500 metrillä sekä tietysti muillakin lyhyillä matkoilla.
tiistai 1. lokakuuta 2013
Kausi 2012-2013
Vuoden 2012 lokakuusta vuoden 2013 lokakuuhun
Harjoittelun kausirytmitystä tarkastellessani huomasin, että saavutin parhaan kympin ja puolimaratonin kunnon huhtikuussa juostuani muuhun kauteen verrattuna paljon vauhtikestävyyttä edellisen kolmen kuukauden aikana (helmikuussa 12 %, maaliskuussa 17 % ja huhtikuussa 16 %). Kunto ei kuitenkaan kantanut maratonille asti. Sen syitähän olen arvioinut jo aiemmin blogissani, mutta voi kyseessä olla sekin että edellisen kolmen kuukauden jälkeen olin yksinkertaisesti liian väsynyt enkä malttanut kevennellä tarpeeksi. Siltä harjoituspäiväkirjani näyttää, kun tänä päivänä sitä katson.
Onnistuin vielä parantamaan kesän aikana 3000 m ja 5000 metrin rataennätyksiäni, mutta pitempien matkojen kehitys polki paikallaan. Kesä- ja heinäkuussa tehoja kertyikin vain 10 % harjoittelusta ja sekin aika maksimikestävyyspainotteista. Näin ollen tämäkin tuntuu jälkikäteen tarkasteltuna aivan loogiselta kehitykseltä. Elokuussa vauhtikestävyyttä tuli taas jo paremmin 10 % maksimikestävyysharjoittelun suhteellisen osuuden putoamatta.
Suurin osa saavutetusta kehityksestä menee varmaan runsaan harjoittelumäärän noston piikkiin. Aika vähän tuossa on tehoharjoituksia, mutta en varmaankaan olisi enempiä tehoja jaksanutkaan. Edellinen kausi tuli mentyä karkealla kausisuunnitelmalla, mutta en noudattanut varsinaista viikottaista harjoitusohjelmaa missään vaiheessa. Tuli harjoiteltua vähän miten sattui huvittamaan.
Sehän minun piti vielä lisätä, että aloitin tänään uudestaan juoksuharjoittelun.
Harjoittelun kausirytmitystä tarkastellessani huomasin, että saavutin parhaan kympin ja puolimaratonin kunnon huhtikuussa juostuani muuhun kauteen verrattuna paljon vauhtikestävyyttä edellisen kolmen kuukauden aikana (helmikuussa 12 %, maaliskuussa 17 % ja huhtikuussa 16 %). Kunto ei kuitenkaan kantanut maratonille asti. Sen syitähän olen arvioinut jo aiemmin blogissani, mutta voi kyseessä olla sekin että edellisen kolmen kuukauden jälkeen olin yksinkertaisesti liian väsynyt enkä malttanut kevennellä tarpeeksi. Siltä harjoituspäiväkirjani näyttää, kun tänä päivänä sitä katson.
Onnistuin vielä parantamaan kesän aikana 3000 m ja 5000 metrin rataennätyksiäni, mutta pitempien matkojen kehitys polki paikallaan. Kesä- ja heinäkuussa tehoja kertyikin vain 10 % harjoittelusta ja sekin aika maksimikestävyyspainotteista. Näin ollen tämäkin tuntuu jälkikäteen tarkasteltuna aivan loogiselta kehitykseltä. Elokuussa vauhtikestävyyttä tuli taas jo paremmin 10 % maksimikestävyysharjoittelun suhteellisen osuuden putoamatta.
Suurin osa saavutetusta kehityksestä menee varmaan runsaan harjoittelumäärän noston piikkiin. Aika vähän tuossa on tehoharjoituksia, mutta en varmaankaan olisi enempiä tehoja jaksanutkaan. Edellinen kausi tuli mentyä karkealla kausisuunnitelmalla, mutta en noudattanut varsinaista viikottaista harjoitusohjelmaa missään vaiheessa. Tuli harjoiteltua vähän miten sattui huvittamaan.
Sehän minun piti vielä lisätä, että aloitin tänään uudestaan juoksuharjoittelun.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)