tiistai 29. maaliskuuta 2016

Eikö se sittenkään ollut astmaa?

Edellisen kirjoituksen jälkeen olin valmis laittamaan vaivojen syyksi puhjenneen rasitusastman. Avaava lääke tuntui vaikuttavan ja oli mukava päästä lenkille suurin piirtein sellaisilla tuntemuksilla mitä reilun kymmenen viikon tauon jälkeen sopii odottaakin. Ajatukset saivat uusia käänteitä kun pääsin spirometriin ja todettiin ettei avaava lääke vaikuta mitenkään meikäläisen testituloksiin.

Koska käsillä oli lääkäreiden lomakausi niin jouduin ottamaan ajan toiselle lääkärille jatkon selvittelyksi. Hän ehdotti PEF-seurantaa jonka aikana voisin tehdä myös rasitusmittauksia. Näin saisimme esiin tuleeko astmaoireita esiin rasituksen aikana. Kävin hakemassa PEF-mittarin ja ohjeet seurannan toteuttamiseksi. Ohjeistus oli kuitenkin sen verran epäselvää, että pyysin vielä yhden lääkäriajan jossa selvitettäisiin oikea annostus lääkettä ja että koska mittauksia tehtäisiin. Lomakauden seurauksena jouduin ottamaan ajan jo kolmannelle lääkärille enkä päässyt aloittamaan seurantaa heti.

Tein viikonloppuna itsenäisesti muutamia lenkkejä ja mittailin PEF-arvoja lääkkeen kanssa ja ilman. Mittaustuloksissa ei näkynyt minkäänlaista eroa. Lenkit olivat perus peekoo lätkyttelyä joten en tiedä olisiko kovemmassa mätössä sitten ilmennyt jotain. Olo alkoi sitäpaitsi koheta sen verran että kävin kokeilemassa juoksua ilman avaavaa lääkettä. Sekin tuntui sujuvan paremmin.

Maanantaina sitten ihmeteltiin lääkärin kanssa, että miksi koko PEF-seurantaan on lähdetty kun kerran oireita ei koskaan ole lepotilassa tullut. Puhuttiin tilanteesta ja hänen mielestään ainoa järkevä tutkimus olisi rasitusastmatesti. Koska minulla oli kuitenkin mennyt muutama päivä jo paremmin muutenkin niin sovimme että jään seuraamaan tilanteen kehittymistä ja teen PEF-mittauksia lenkkien jälkeen.

Juoksu onkin sujunut nyt kohtuullisen hyvin. En tiedä miksi avaava lääke tuntui vaikuttavan kun missään mittaustuloksissa vaikutusta ei näkynyt. Todennäköisesti kyseessä on lumevaikutus jolle olin epäilemättä erityisen altis painiskeltuani jo pitemmän aikaa epäselvien oireiden kanssa. Eihän sitä tiedä onko nyt vain parempi jakso menossa ja tulevat kovat lenkit paljastavat myös paljon. On hyvin mahdollista että vaivan perimmäinen syy ei koskaan tule selville jos oireet eivät enää palaa.

Samaan aikaan on alkanut tuntua siltä että haluanko minä edes enää panostaa juoksuharjoitteluun entisen malliin. Nyt on ollut aikaa paneutua muihin harrastuksiin ja energiaa riittää tavallisessa elämässä enemmän. Olen saanut viimeinkin aikaiseksi vähän siivota ja järjestellä kämppää - jotain mihin voimat eivät todellakaan tuntuneet riittävän töiden ja harjoittelun ohella. Elämänlaatuun on tullut selvää piristystä ja mietityttää haluanko luopua näistä asioista harjoittelun vuoksi.

Saapa nähdä. Tossut on kuitenkin tullut nyöritettyä näistä ajatuksista huolimatta ja varmasti vielä tulevaisuudessakin.


keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Terveystilanteen selvittelyä

Juoksu alkoi takkuilla selvästi tammikuun alkupuolella. Sairastin ensin flunssan ja sitten alkoi tuntua että oireet vain jatkuvat ja jatkuvat. Ensi alkuun yritin ottaa rauhallisesti ja antaa keholle aikaa toipua flunssasta. Kun oireet eivät alkaneet hävitä pyysin työterveyslääkäriltä apua tilanteeseen. Lääkäri halusi tehdä samalla laajemman terveystarkastuksen koska edellisestä kerrasta taitaa olla jo viitisentoista vuotta. Siitä onkin alkanut aika mittava terveystilan selvittely.

Oireet olivat aika epäselvät ja eniten tila muistutti flunssaa, kuitenkin ilman kuumetta, rää'n erittymistä, yskää tai aivastelua. Kurkku on ollut kipeä, korviin ja silmiin sattuu, poskiontelot tuntuvat olevan täynnä vanua, yleistä voimattomuutta ja tuntuu että henki ei kulje normaalisti.

Ihan ensiksi selviteltiin tulehdusarvoja niin perus CRP vasta-aineiden kuin mykoplasman ja keuhkoklamydiankin osalta. Noissa testeissä ei näkynyt normaalia suurempia vasta-ainearvoja joten selvyyttä hengitystieinfektion aiheuttajasta ei vielä saatu. Samaan aikaan otettiin myös aika laaja verenkuva enkä muistakkaan aivan kaikkea mitä testejä tehtiin. Varsin positiivinen kuva veriarvoista ja testeistä tulikin. Voisi sanoa että kuntoilu on kannattanut, koska kolesteroli, hemoglobiini jne ovat todella hyvät. 

Mikään testeistä ei antanut kuitenkaan selvyyttä tilanteeseen joten lääkäri määräsi laajavaikutteisen antibioottikuurin. Kuurin päätyttyä oli kuitenkin selvää että ei siitä apua ollut. Oireet tuntuivat helpottavan kun vältti rasitusta mutta jo pienen juoksuannoksen jälkeen hengitystiet alkoivat tuntua taas flunssaisilta. Oikeastaan tuntuma oli vähän sama kuin lapsena kun tuli käytyä hyppimässä heinäladossa kuivassa heinässä. Lantion alueen lihaksisto kipeytyi myös hyvin nopeasti ihan kuin olisi pitemmälläkin lenkillä käynyt. En käynyt kuin parin kilometrin mittaisilla testilenkeillä tästä syystä. Jossain vaiheessa päättelin, että pölyinen kämppäni ei ainakaan auta ongelmiin ja imuroin koko asunnon kunnolla. Imurointi tuntuikin helpottavan oireita jonkin verran.

Lääkäri kuunteli hengitystä, tiiraili korviin, kurkkuun ja nenäonteloihin. Missään ei tuntunut näkyvän mitään erikoista, paitsi ehkä ultralla jonkun verran turvotusta poskionteloissa. Koska antibiooteista kuurista ei ollut löytynyt mitään apua seuraavaksi otettiin keuhkoista röntgenkuvat joissa ei myöskään näkynyt mitään erikoista.

Lääkäri myönsi tässä vaiheessa että häneltä alkaa loppua keinot asian selvittämiseen. Seuraava vaihe olisi sitten lähete urheilulääkärille. Ensin kuitenkin voitaisiin vielä selvittää onko kyse astmasta. Olin vähän skeptinen asian suhteen kun en mitään varsinaista hengenahdistusta ole kokenut tuntevani. Asian selvittämiseksi kokeiltaisiin avaavaa astmalääkettä ja tehtäisiin spirometri.

Koska tavoitteena on kilpaurheilu niin piti tietysti heti alkaa selvittämään että enhän vain riko sääntöjä jo pelkästään testaamalla tuota lääkettä. Lääke löytyikin Antidopingtoimikunnan kiellettyjen aineiden listalta, mutta se ei ole kokonaan kielletty vaan sen käyttöä on rajoitettu. Vaikuttavaa ainetta Salbutamoli saa käyttää vain inhalaationa maksimissaan 1600 mikrogrammaa päivässä ja yhdessä ennen rasitusta otettavassa annoksessa sitä on 200 mikrogrammaa. Käsittääkseni mitään erillistä ilmoitusta käytöstä ei tarvitse tehdä muuten kuin dopingtestin yhteydessä mutta asiaa pitää vielä selvitellä.

En tiedä onko sattumaa tai lumevaikutusta, mutta jo ensimmäisen annoksen jälkeen oikeastaan koko ajan ongelmien puhjettua vaivannut korvakipu lähti pois. Läksin tekemään kahden kilometrin testilenkkiäni ja juoksu tuntui ensimmäistä kertaa normaalilta. Totta kai pitkä tauko liikunnasta tuntuu korkeana sykkeenä ja muutenkin meno tuntuu raskaalta mutta nyt mihinkään ei sattunut. Henki tuntui kulkevan koko ajan hyvin ja meno tuntui samalta kuin aiemminkin pitkältä juoksutauolta palatessa. Yöunien jälkeen aamuisin vaivannut kurkkukipu oli myös poissa.

Tänään juoksin jo työmatkat 6 km suuntaansa. Joko vaivat ovat muuten vain paranemassa juuri nyt tai sitten avaava lääke tosiaan auttaa. On liian aikaista sanoa johtuivatko pitkittyneet vaivat puhjenneesta astmasta. Tulevat viikot ja testit kertovat lisää. Olisi kyllä kohtalon ivaa mikäli osoittautuisi että olen saanut rasitusastman kun juuri ennen vaivojen alkua kirjoittelin siitä miten voin juosta kovillakin pakkasilla ongelmitta. Siinä tapauksessa ne vuodet ovat kyllä varmaankin ohi.

Miksi sitten halusin kirjoittaa tästä aiheesta näinkin pitkän sepostuksen? Urheilijoiden astma ja sen lääkintä on jonkin verran arka aihe josta kuulee monenlaista ilkeämielistäkin leikinlaskua. Lisätietämys näistä asioista ja lääkkeen vaikutuksista ei varmaankaan ole pahitteeksi. Vielä kun joudun nyt ainakin diagnosoinnin vuoksi käyttämään Antidopingsääntöjen rajoittamaa lääkettä koin parhaana että toimisin tässä reilusti ja läpinäkyvästi.