sunnuntai 26. elokuuta 2012

Oulu-juoksu

Eilen tuli juostua ynnin järjestämässä Oulu-juoksussa. Olin kerännyt töistä viisi osallistujaa kisaan, joten minulla oli tavallaan pieni edustusvelvollisuus olla paikalla. Valmistauduin kisaan lepäämällä koko alkuviikon siinä toivossa, että lonkkakipu hellittää tarpeeksi starttia varten. Lauantaiaamuna kipu olikin sen verran pientä, että verryttelyiden jälkeen uskalsin lähteä viivalle.

Kisa juostaan Oulun terwamaratonilta tutulla kympin reitillä. Täällä on ollut hölkkätapahtumaksi yleensä melko paljon suhteellisen kovia aikoja. Nytkin paikalla oli sellaisia kavereita, etten terveenäkään olisi pystynyt heidän kanssaan kisailemaan. Niinpä matkaan tulikin lähdettyä tietynlaisella NR-meiningillä omaa juoksua tekemään enkä yrittänyt tavoitella selkiä missään vaiheessa.

Juoksu kulki yllättävänkin hyvin, koska pystyin pitämään sellaista 40 minuutin alle vievää vauhtia. Ihan viimeistä vaihdetta en edes yrittänyt kaivaa esiin, mutta kuitenkin perus kympin matkatehoilla onnistuin juoksemaan koko matkan. Loppuvaiheessa etureisissä tuntui kipuilua. En kuitenkaan keskeyttänyt enää siinä vaiheessa, koska se olisi merkinnyt joka tapauksessa yhtä pitkän matkan taivaltamista maaliin jalkapelillä. Aika oli kauden heikoin 39.40.

Kisan jälkeen etu- ja sisäreidet olivat aika kipeänä, mutta niinhän ne tuppaavat olemaan tavallisestikin kympin kisan jälkeen. Varsinainen epäterve särky alkoi vasta yöllä, kun oltiin istuttu iltaa parin muun meidän työpaikalta kisaan osallistuneen kanssa ja palasin kävellen kotiin.

Jos nyt tästä jonkin positiivisen kulman yrittäisin löytää tähän loppuun. Viime syksynä juoksin samantasoisia kympin aikoja. Jos silloin piti kamppailla terveenä 40 minuutin alituksesta niin on kunto kuitenkin sen verran parantunut, että pystyin juoksemaan vastaavan ajan ongelmista huolimatta.

torstai 23. elokuuta 2012

Fysioterapeutin tiukka tuomio

Tällä viikolla olen kokeillut niinkin radikaalia kuntoutusmenetelmää kuin harjoituksien kokonaan väliin jättämistä. Ainoa liikunta on tullut työmatkapyöräilystä. Kävin tänä aamuna fysioterapeutilla antamassa tyylinäytteen juoksumatolla. Ongelmia löytyi aika paljon! Oikea jalka kiertyy liikaa ulospäin, lonkka "kippaa", vedän liikaa olkapäitä taaksepäin ja hartiat on liian jäykkänä. Katsottiin yhdessä harjoituksia noiden asioiden kehittämistä varten ja huomasin kyllä, että olin tajunnut monet tekniikkaohjeet aivan väärin.

Esimerkiksi mulla hartiat on lysyssä ja olen koittanut korjata ryhtiä vetämällä lapoja yhteen. Oikeasti ryhtivirhettä pitäisi korjata työntämällä rintaa ulospäin. Olin ymmärtänyt myös lantion eteen ja ylös viemisen aivan väärin. Oikeastaan lantiota ei niinkään kierretä eri asentoon, vaan se pitäisi pitää suorassa ja tavallaan nojata eteenpäin niin että lantio menee ihan konkreettisesti eteen. Samoin yhden jalan kyykyt, ei siinä kuulemma pidä niinkään istua alaspäin, vaan työntää polvea eteenpäin. Olen myös huomaamattani kumartanut päätä alaspäin koittaessani päästä mahdollisimman alas kyykkyyn. Selkää tulisi kuitenkin pitää suorana liikkeessä.

Perusasioihin täytyisi siis palata. Hietsu neuvoi aiemmin keskittymään kimmoisuuden parantamiseen. Ajattelin nyt aloittaa kuntosaliharjoittelua vähän vakavammin ja tilasin harjoitusohjelman ja ohjauskertoja kuntosaliohjaajalta. Meikäläisen motoriikka ja kokemattomuus takaa sen, että itsekseen saliharjoittelun aloittamalla onnistuisin varmaan hajoittamaan paikat sielläkin huonolla tekniikalla. Vantaan maratonille valmistautuminen saa nyt jäädä syrjään kun yritän totutella uudestaan hölkkään - tällä kertaa vähän rauhallisemmalla harjoitustahdilla.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Pikisaari tutuksi ja sorsien lonkkaongelmat

Olen kiertänyt nyt pikisaarta 28 kertaa elokuun aikana. Reitillä on miellyttävä pohja, jossa on edes vähän vaihtelevaa maastoa (Oulun mittapuussa siis) ja se on lähellä kotiani, joten pystyn helposti lyhentämään lenkkiä tarvittaessa. Saaren ympäri menee vähän vajaa kaksi kilometriä pitkä hiekkapolku. Siirtymisiä tuonne ja takaisin kämpille tulee lenkissä n. 5 km, joten normaali lenkillä tulee saari kierrettyä 2-3 kertaa. Ihmettelinkin jo tässä, että mitenkä en ole kyllästynyt tuohon samaan reittiin, mutta tottapuhuen jos lenkkireitit alkaisi kovin helposti kyllästyttää olisin aika kovassa pulassa kun terveenä tulee juostua reilu kymmenen kertaa viikossa.

Mietinpähän myös että sorsilla ei taida olla lonkkaongelmia, kun näin leegion sorsia vetelemässä sikeitä yhdellä jalalla seisoen ja pää kainalossa.

Tämän viikon saldona 48 km löntystelyä ja yhteensä reilu 15 tuntia treeniä.

torstai 16. elokuuta 2012

Painimatseja jumppavälineiden kanssa

Edellinen blogikirjoitus keräsi paljon hyviä kommentteja, joista koitan ottaa onkeeni. Ihan liian kiire kerätä kuntoa ei kärsi olla, jos meinaan harrastuksesta yhtään pitkäikäisempää. Haikailin siinä Puotiniemen sisukkuuden perään, mutta ehkäpä sitä sisukkuutta tarvitsisin kaikista eniten lisää kuntouttamiseen ja oheisharjoittelun noudattamiseen.

Ihan en sohvalle kuitenkaan löpsähtänyt, eikä kai ole tarvistakaan. Kävin eilenaamuna hölkkäämässä yhdeksän kilometriä eikä nyt aivan kamalalle tuntunut. Työmatkat luonnollisesti pyörällä vielä kun kelejä riittää. Töiden jälkeen jumppasin tunteroisen lihaskuntoliikkeitä ja venyttelyä. Tänä aamuna polkaisin töihin pidennettyä reittiä 35 km ja kävin ostamassa gymstick doorgym-laitteen jolla meinasin voimistaa lähentäjiä ja lonkankoukistajia kun tavallisilla kumppareilla meinaa olla vähän pähkäilyä ja rimpuilua. Ihan täysin rapistuneet ei sentään minunkaan lihakset taida olla, kun vastusta ei tuntunut millään saavan tarpeeksi ja heti ensimmäisessä harjoituksessa uusi laite napsahti poikki. Tein sitten harjoitukset loppuun tuttujen kumirenksujen kanssa. Gymstick doorgym -laitteelle annan kouluarvosanaksi 4+, jossa + tulee hienosta punaisesta väristä.

Nyt tuo jumppapallo näyttää sen verran ärsyttävältä, että taidanpa käydä ottamassa vielä sen kanssa yhden painimatsin. Oppiipahan olemaan.

tiistai 14. elokuuta 2012

Olisipa sisua kuin Leena Puotiniemellä

Leena Puotiniemi on kertonut blogissaan ja haastatteluissa että Lontooseen valmistautuessaan hän on kärsinyt kivusta takareisivaivojen takia joka askeleella. Omien lonkkavaivojeni kanssa painiessa olen miettinyt, että olisipa minullakin yhtä kova sisu treenata kivusta huolimatta. Toisaalta Pohjola Gamesin jälkeen olisi ollut vaikea tehdä juoksuharjoituksia, koska en pystynyt edes kävelemään kunnolla. Sunnuntaina kävin hölkkäämässä 8 km kevyttä, mutta iltapäivällä en uskaltautunut lenkille lonkkien vuoksi. Viikkomääräksi jäi täten 91 kilsaa. Tänä aamuna lonkkia särki taas aika tavalla eikä olisi yhtään haluttanut lähteä aamulenkille, mutta sain kuitenkin kerättyä itseni löntystelemään 8 km. Särky ei kuitenkaan juoksun aikana sen kummemmin pahentunut.

Töiden jälkeen kävin hierottavana. Olin valmistautunut siihen, että lonkankoukistajat ja lähentäjät olisivat todella kipeät. En joutunut pettymään, mutta bonuksena pohkeet olivat kivikovat, oikean jalkaterän kantakalvo tosi kireänä, molemmat sääret, pakarat ja reidet myöskin kipeät. Hieroja varoitti, että tämän kerran jälkeen saattaa lihakset olla pari päivää kipeänä, mutta lenkille kuulemma voi lähteä jos siihen pystyy. Tänään ei kuulemma ole mitään asiaa juoksemaan.

lauantai 11. elokuuta 2012

Syntymäpäivän viettämistä ja juoksijattaria

Ikää tuli taas lisää mittariin tänään. Vanheneminen näkyy ilmeisesti lisääntyneenä raihnaisuutena, kun lonkat haittaavat edelleen harjoittelua. Heinäkuussa vaivannut oikea lonkka on nyt ollut ihan hyvänä, mutta vasenta lonkkaa särkee välillä aika lailla. Korvasin eilen tästä syystä aamulenkin kuntopiirillä. Iltapäivällä kävin kuitenkin hölkkäämässä 12 kilsaa kevyttä joka kulkikin yllättävän hyvin 5:00 / km kieppeillä. Tänään ajattelin kokeilla lonkan vetämistä, josko tuo toisi helpotusta. Edellinen lepopäivä juoksusta onkin näköjään ollut 24. päivä heinäkuuta ja edellinen kokonainen lepopäivä 20. päivä.

Olympialaisia seuratessa on taas ruvennut pännimään selostajien tapa puhua naispuolisista juoksijoista juoksijattarina. Huomasin tämän ensimmäisen kerran Ruotsi-Suomi maaottelun lähetyksestä, kun selostajat puhuivat viestijuoksun säännöistä. Mitä ihmeen juoksijattaria? Miksei voida puhua yksinkertaisesti juoksijoista? JuoksijaTAR kuulostaa todella väkinäiseltä. Onko tuo edes suomen kieltä?

perjantai 10. elokuuta 2012

Välillä on nälkä, toisinaan väsyttää

Tuossa viime päivien tuntemuksia tiivistettynä. Tuntemukset on aika tuttuja, tältä se yleensä tuntuu kun alkaa lisäämään juoksuharjoittelun määrää. Edellisen kirjoituksen jälkeen kävin vielä tiistai-iltapäivänä tekemässä maratonharjoituksen 20' verryttely + 20' reipas + 20' kova + 5' kovempaa + 25' loppuverryttely, jossa kilometrejä kertyi 19. Keskiviikkona aamulenkki jäi kuuteen kilometriin kun oli niin hankalan tuntoista ja iltapäivällä paukuttelin kuntopiiriä. Voimat oli huvenneet sen verran, että pystypunnerruksessa, leuanvedossa ja etunojapunnerruksissa kaikissa normaali toistot jäi tekemättä. Tänään hölkkä maistui jo paremmin kun juoksin aamulla 12 km kevyttä ja iltapäivällä 10 km perusjuoksua. Hölkän lisäksi on ruvennut maistumaan myös ruoka ja uni runsaissa määrin.

Harjoittelun tavoitteena on taas kehittää kestävyyttä riittäväksi tavoitematkan vaatimuksiin. Olen jalostanut keväistä puolimaratonohjelmaani siten, että määrää on luvassa enemmän. Hidastan harjoitusvauhteja aavistuksen, kun puolimaratonvauhtiset harjoitukset jalostuvat pitemmiksi kiihtyviksi lenkeiksi ja suunnittelin tekeväni myös pitempiä lenkkejä, joissa on alussa ja lopussa puolimaratonvauhtisia osuuksia. Kevyet lenkit jakaantuvat myös nyt selvästi tosi kevyisiin ja aiempaa tutumpiin peruslenkkeihin.

tiistai 7. elokuuta 2012

Mihin nopeus hävisi?

Vaikka olenkin pystynyt taas harjoittelemaan, niin takaraivossa jäytää pettymys harjoitusvauhtien osalta. Tiedän kokemukseni perusteella ettei peruslenkkivauhdeista kannata hermoilla, mutta kovempien harjoitusten vauhdin puute kiusaa. Tuntuu ikävältä, että kovaa ponnistelemalla pääsen johonkin 4:10 / km vauhtiin. Edellisen kaksi kuukautta kestäneen vammautumisen jäljiltä pääsin kuitenkin aloittamaan tehotreenit neljän minuutin vauhdeista. Nyt taukoa on takana vähemmän ja tein korvaavia harjoituksia tunnollisemmin, mutta nopeudessa tuli silti enemmän takapakkia.

Maanantaina jätin aamulenkin välistä, koska olin katsonut olympialaisia yömyöhään ja uni vei aamulla voiton. Hölkkäsin kuitenkin iltapäivällä vähän reippaamman 10 km ja tänä aamuna kevyttä 11 kilsaa. Liikkeelle lähtö taas vähän enemmän tappista, sunnuntai-iltapäivänä saavutettu juoksun rentous hävisi samantien.

maanantai 6. elokuuta 2012

Juoksuharjoittelua?

Tällä viikolla yritin palata normaalin juoksuharjoittelun rytmiin. Juoksinkin meikäläisen mittapuulla ihan mukavat määrät vaikka töissäkin piti käydä välillä loman päätyttyä. Tiistaina ja lauantaina yritin juosta vähän reippaammin ja sain ainakin sykkeet nousemaan. En pystynyt kuitenkaan lähellekään normaalivauhteihin. Positiivisena puolena jalkojen voima on palaamassa ja juokseminen tuntuu yhä luonnollisemmalta ja miellyttävämmältä.

Laitan tähän listaukseen nyt alaspäin pyöristettyjä lukuja eikä verryttelyt ole mukana ja totaaleissa sitten kokonaismäärä. Merkittyjen harjoitusten lisäksi työmatkat pyöräillen joka arkipäivä.

Ma: ap kevyttä juoksua 9 km, ip perusjuoksua 9 km + kuntopiiri + venyttely

Ti: ap tv reipas 10 km

Ke: ap pidennetty työmatka fillarilla 33 km, ip perusjuoksua 11 km + kuntopiiri

To: ap kevyttä juoksua 10 km, ip pitempi kuntopiiri

Pe: ap kevyttä juoksua 12 km, ip perusjuoksua 11 km

La: ap 4 x 5 min / 1 min hölkkäpalautus + 32 min kevyttä + 22 min kovaa, ip 5 km kevyt + venyttely

Su: ap kevyttä juoksua 10 km + venyttely, ip 9 km kevyttä juoksua + venyttely

Yhteensä tuli juostua siis 127,2 km.