Viime lauantain testijuoksun perusteella (20'46 noin 5,4 km matkalle) arvioin että anaerobinen kynnykseni lienee jossain 3'55 ... 4'00 / km tietämillä. Lihaksisto ei jaksa kovin pitkiä harjoituksia joten kannattaisi juosta mahdollisimman lähellä kynnystä, noin 4'00 ... 4'10 / km välillä 20' kerta-annoksina. Nyt on kuitenkin hyvä myös todeta, että ihan ykkösprioriteetti pitkän tauon jälkeen on opetella ja totutella uudestaan juoksun lajinomaisiin vaatimuksiin. Vaikka kunto sinänsä kestäisi todennäköisesti takoa määrää paljonkin niin nyt ei kannata hötkyillä varsinkin kun pienemmälläkin vaivannäöllä pitäisi saada jälkeä aikaiseksi.
Näin ollen ensimmäisten harjoitusviikkojen ohjelman sisältönä on juosta mielellään vähintään viisi 30' ... 60' mittaista harjoitusta kevyttä tahtia. J. Danielsin oppien mukaan harjoituksen intensiteetin kasvaessa sydämen iskutilavuus kasvaa aina 60 % tehotasoon saakka jonka jälkeen ainoastaan syke kasvaa. Tämä on hänen mukaansa pienin harjoitusteho jolla silti saavutetaan kaikki kevyen juoksun positiiviset vaikutukset. Näitähän ovat mm. rasvanpolton tehostuminen, sydänlihaksen vahvistuminen, hiusverisuoniston kasvu sekä mitokondrioiden lisääntyminen, kasvu ja toiminnan tehostuminen. Mikäli tohtori Danielsia on uskominen, nämä vaikutukset kasvavat keston funktiona, ei intensiteetin muuttuessa. Kannattaa siis juosta juuri tällä teholla jolla jaksaa myös juosta pitempään kuin kovemmilla vauhdeilla. Laskujeni mukaan tavoiteltu juoksuvauhti on tällöin luokkaa 5'25 ... 5'40 / km.
Loput viikko-ohjelmastani täytän arkiliikunnalla, juoksulihaksistoa aktivoivalla jumpalla sekä peruskestävyystehoisella pyöräilyllä. Laatuaikaa sohvalla maaten unohtamatta.
maanantai 20. kesäkuuta 2016
lauantai 18. kesäkuuta 2016
Puokkarin kuntotesti 1/2016
Oon pyöräillyt ihan sikana kantapään vihoitellessa vähäisestäkin juoksusta. Kävin tekemässä myös kovia treenejä osittain kaverini Antin houkuteltua tekemään ensimmäiset 3 x 10' intervallit pyörällä. Olen sittemmin tehnyt omia tunnin kynnystreenejä ja intervalliharjoituksiakin. Ajoin Team Rynkebyn järjestämällä yhteislenkillä reilut 200 km yhtenä päivänä ja muutenkin on tiimaa kertynyt harjoituspäiväkirjaan 18 ... 24 tunnin väliltä per viikko.
Toissapäivänä oli aivan ihanteellinen juoksukeli ja samaan aikaan vähän heikompi pyöräilykeli: Vettä satoi ja asteita oli vajaa parikymmentä. Päätin kokeilla pitkästä aikaa mitä kantapää olisi mieltä juoksemisesta. Ilahduin kovasti kun se ei sanonut yhtä poikkipuolista sanaa koko lenkin aikana. Juoksin sitten 11 kilometriä joka on vähän turhankin pitkä testilenkiksi tässä tilanteessa. Juoksemattomuuden kyllä huomasi varsin helposti. Pompin menemään kuin mikäkin ja lenkin jälkeen käveleminenkin oli hankalaa paikkojen kipeydyttyä iskutuksesta. Seuraavana päivänä en todellakaan voinut ajatellakaan juoksemista lantion alueen lihaksiston ollessa ihan tönkkönä ja kipeänä. Hyvin sujuneesta testistä jäi kuitenkin hyvä mieli. Tässä alkaa olla siinä uskossa että jotain järjestelmällisempääkin harjoittelua voisin alkaa suunnittelemaan.
Halusin kerrankin selvittää mikä on lähtötilanne ja muutenkin seurata harjoituksen vaikutuksia vähän tiiviimmin. Tähän tarkoitukseen sopii aivan erinomaisesti läheinen noin 1,3 km pitkä Puolivälinkankaan kuntorata. Puiden lomassa kiertelevällä kuntoradalla on hyvä suojautua auringon paahteelta ja tuulen tuiverrukselta joten testien pitäisi olla kohtuullisen hyvin verrannollisia keskenään.
Tein ensimmäisen testin tänään ja olipas se rankka kokemus. Olin päättänyt juosta neljä kierrosta koska laskeskelin sen kestävän yli 20 mutta alle 25 minuuttia mikä on oikein hyvä kesto juosten tehtävälle kuntotestille. Kovaa juokseminen tuntui vähän oudolta ja jo ensimmäisen kierroksen jälkeen aika hirveältä. Olin ihan valmis lopettamaan testin siihen mutta koska mihinkään ei varsinaisesti tuntunut sattuvan päätin vetää kierrokset loppuun vaikka kävellen jos en muuten jaksa. Aika pahasti vauhti hyytyikin viimeisen kierroksen vietyä jopa 35 sekuntia pitempään mitä ensimmäinen. Sykekin alkoi laahata ja laskea toisen kierroksen jälkeen ja viimeisen kierroksen keskisyke oli alempi kuin ensimmäisen - varma merkki siitä että olen juossut liikaa anakynnyksen yläpuolella testin alussa. Sen enempää pihtaamatta loppuaika oli 20'46 joka lienee ihan hyvä lähtökohta treeneille ja paljon parempi tulos mitä osasin odottaa.
Testin jälkeen olin niinkin romuna että en jaksanut enää juosta 2,5 km matkaa takaisin kotiin vaan piti kävellä! Taisin ottaa kohtuu tosissaan.
Toissapäivänä oli aivan ihanteellinen juoksukeli ja samaan aikaan vähän heikompi pyöräilykeli: Vettä satoi ja asteita oli vajaa parikymmentä. Päätin kokeilla pitkästä aikaa mitä kantapää olisi mieltä juoksemisesta. Ilahduin kovasti kun se ei sanonut yhtä poikkipuolista sanaa koko lenkin aikana. Juoksin sitten 11 kilometriä joka on vähän turhankin pitkä testilenkiksi tässä tilanteessa. Juoksemattomuuden kyllä huomasi varsin helposti. Pompin menemään kuin mikäkin ja lenkin jälkeen käveleminenkin oli hankalaa paikkojen kipeydyttyä iskutuksesta. Seuraavana päivänä en todellakaan voinut ajatellakaan juoksemista lantion alueen lihaksiston ollessa ihan tönkkönä ja kipeänä. Hyvin sujuneesta testistä jäi kuitenkin hyvä mieli. Tässä alkaa olla siinä uskossa että jotain järjestelmällisempääkin harjoittelua voisin alkaa suunnittelemaan.
Halusin kerrankin selvittää mikä on lähtötilanne ja muutenkin seurata harjoituksen vaikutuksia vähän tiiviimmin. Tähän tarkoitukseen sopii aivan erinomaisesti läheinen noin 1,3 km pitkä Puolivälinkankaan kuntorata. Puiden lomassa kiertelevällä kuntoradalla on hyvä suojautua auringon paahteelta ja tuulen tuiverrukselta joten testien pitäisi olla kohtuullisen hyvin verrannollisia keskenään.
Tein ensimmäisen testin tänään ja olipas se rankka kokemus. Olin päättänyt juosta neljä kierrosta koska laskeskelin sen kestävän yli 20 mutta alle 25 minuuttia mikä on oikein hyvä kesto juosten tehtävälle kuntotestille. Kovaa juokseminen tuntui vähän oudolta ja jo ensimmäisen kierroksen jälkeen aika hirveältä. Olin ihan valmis lopettamaan testin siihen mutta koska mihinkään ei varsinaisesti tuntunut sattuvan päätin vetää kierrokset loppuun vaikka kävellen jos en muuten jaksa. Aika pahasti vauhti hyytyikin viimeisen kierroksen vietyä jopa 35 sekuntia pitempään mitä ensimmäinen. Sykekin alkoi laahata ja laskea toisen kierroksen jälkeen ja viimeisen kierroksen keskisyke oli alempi kuin ensimmäisen - varma merkki siitä että olen juossut liikaa anakynnyksen yläpuolella testin alussa. Sen enempää pihtaamatta loppuaika oli 20'46 joka lienee ihan hyvä lähtökohta treeneille ja paljon parempi tulos mitä osasin odottaa.
Testin jälkeen olin niinkin romuna että en jaksanut enää juosta 2,5 km matkaa takaisin kotiin vaan piti kävellä! Taisin ottaa kohtuu tosissaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)