sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

SAUL SM 2015 10000 metriä

Tänä aamuna tunsin oloni paljon pirteämmäksi ja olin valmiimpi antamaan radalle huomattavasti enemmän kuin eilen. Aamu ja päivä alkoi mukavasti kanssakilpailijoiden ja muiden tuttujen kanssa jutellen ja kisoja katsellen. Tällä kertaa erityisen suuren vaikutuksen teki neljänsadan metrin juoksijoiden upea fysiikka ihan vanhimmissakin ikäsarjoissa. Siellä oli 80-vuotiaidenkin sarjassa porukkaa joiden voima ja liikkuvuus mahtaa olla parempi kuin keskimääräisen parikymppisen. Kerrassaan inspiroivaa seurattavaa ja loistava esimerkki meille nuoremmille.


Olin miettinyt että juoksisin piikkareilla mutta lopulta unohdin moisen kikkailun ja lähdin tossuissa matkaan. Lähdettiin kahdelta kaarelta, suuren maailman malliin. Löysin yllättäin paikkani kärjestä. Jukka ainakin kävi kärjessä vetohommissa mutta mulla tuli heti vaikea olo siinä peesissä ja ohitin samantien. En varmaan juossut kovin tasaista vauhtia kun tuo toistui kunnes jäin aivan kärjestä. Sitten alkoi olla jo melko vaikeaa. Olin juossut eilisen vitosen vauhtia alussa ja se alkoi kostautua.


Sitten alkoikin tosi ponnistelu. Varmaan oli vielä seitsemäntoista kierrosta jäljellä kun alkoi epätoivo painaa. Karmea hyytymistä vastaan taistelu koko loppumatkan. Pari kertaa hain vesipisteeltä juomaa ja pari kertaa onnistuin vain tyrkkäämään mukin pöydältä maahan. En juonut mutta päähän kaadettu vesi jäähdyttää ja helpottaa.


Juoksin varmaan yli puolet ajasta silmät kiinni taistellen. Voittaja ohitti mut kierroksella mutta en tiedä missä vaiheessa. Muut ei tainneet päästä mutta läheltä piti. Aika oli 34'57,56 mutta ei se haittaa. Tällä kertaa annoin mitä lähti radalle ja se riittää. Olin valtavan onnellinen maalissa. Täysin eri fiilis kuin eilinen virkamiesjuoksu.

SAUL SM 2015 5000 metriä

Eilen juoksin Eläintarhan kentällä 5000 metriä. Koko viikko oli aika raskas työstressistä johtuen ja perjantaina tuntui että kisaaminen ei voisi vähempää kiinnostaa. Oikeastaan teki mieli jäädä kotiin lataamaan akkuja mutta lähdin kuitenkin reissuun kun liput ja kaikki oli hankittuna. Mulla on hotelli Kalliossa ja onhan tämä maalaispojalle aika hurja paikka. Pummeja, aineiden käyttäjiä ja tyyppejä puukkojen kanssa. En ole oikein tottunut tuollaiseen joten ulkona illalla oleskelu tuntui vähän pelottavalta.


Kisaamaan kuitenkin selvittiin ja kisapaikalla aloin vähän piristyä ja juokseminen alkoi taas kiinnostaakin. Löin kuitenkin aika maltillisen tavoitteen. Olipa tosi mukavaa nähdä kaikkia tuttuja tosin muutamia ei paikalla ollut. Tuo porukkahenki on muodostunut tosi tärkeäksi osaksi näitä kisoja.


Lopulta oltiin viivalla ja olipas lämmin. Asteita oli ehkä noin 15 mutta kylmän alkukesän jälkeen tuntui melkein helteeltä. Oman paikan löytäminen vei hetken mutta sitten juoksin pari kierrosta Gharbin ja Jukan takana. Pojat otti aika maltillisesti alun mutta kun lähtivät matkavauhtiin niin jäin suosiolla juoksemaan omaa vauhtia.


Hieman virkamiesmäisesti juoksin ja kun ei muita kiinnostanut vetää niin juoksin sitten kakkosporukan kärjessä aina viimeiselle kierrokselle asti. Sitten vanhemman sarjan juoksija avasi hanat ja loittoni aika kauas. Olisiko ollut jotain 40 metriä väliä kun tulin takakaarteesta. Ajattelin että kokeillaanpa huvikseen ottaa kaveri kiinni ja kirin vauhtia sen mitä sain revittyä. Tais irrota ihan ok koska jätin karkulaista parisen sadasosaa.


Vähän sieluton juoksu minulta tällä kertaa. Pohdin ja juttelin asiasta aika paljon muidenkin kanssa. Tämä on kuitenkin pitkän linjan hommaa tämä kestävyysurheilu. On parempi kisata vähän heikommallakin menolla kuin se että jäisin vain odottamaan ennätyskuntoa. Tässä kuitenkin kokemus karttuu ja saa lisää nöyryyttä. Olen oppinut etten ole niin kova että voisin lasetella alle 17' vaikka unissani. Eikä kauas taaksepäin tarvi katsoa kun näillä tuloksilla olisin hyppinyt tasajalkaa innosta. Aika oli kuitenkin 16'43,50 mikä on ihan ok harrastelijalle. Tähtäimet toki on rutkasti kovemmat mutta jonkunlaista välileiriä tämän tason vakiinnuttamiseksi on nyt syntymässä. Siitä on hyvä sitten ponnistaa kohti 15' alkuisia tuloksia.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Aluemestaruusviestit Raatissa

Taas kisastartti. Ei ole totta. No, ei auta kuin vetäistä kisakamat reppuun ja talsia kisapaikalle. Onneksi tällä erää matkustaminen jäi 2 kilometrin kävelyyn kotoa urkkakentälle. Keli oli sitä mitä koko edeltävän kesän starteissa on totuttu näkemään: vesisade, navakka tuuli ja +11 astetta lämpöä. Kisapaikalle ehdittyäni selvisi että aikataulusta ollaan noin puoli tuntia myöhässä. Pöljäilyyn ja kuljailuun jäi siis reilusti aikaa.

Kyselin joukkuetovereilta apuja vaihtoihin kun tämä oli ensimmäinen kerta kun mulle lankesi muu kuin avausosuus. Onneksi ei sentään mitään 100 m merkkiä tarvinnut osata vaan vähän rauhallisempikin vaihtotahti riittää näissä pitemmissä viesteissä. Aluksi juostiin 4 x 400 m ja meidän ykköstykki Sami veti sellaisen kaulan että kun Antti vielä runttasi oman osuutensa mallikkaasti niin minun tehtäväksi jäi vaan säilyttää kaula ankkuria varten. Vaihto meni ehkä vähän hitaasti mutta meinasin silti juosta kaarteen sisäreunan muovisuojuksen päälle ja liukastua. Onneksi pääsin kuitenkin onnettomuuksitta matkaan kapulan kanssa.

Nelosen juoksu on hassua. Se ei ehdi tuntua pahalle ainakaan mun vauhdeilla, mutta kroppa ei tosiaankaan halua mennä sitä vauhtia. Hengityshän menee aivan naurettavaksi mutta mitä väliä. Pitää vaan työntää ja puristaa ja painaa ja koittaa pitää vauhtia yllä vastaan taistelevan kropan kanssa. Sain ilmeisesti pidettyä aiempien juoksijoiden tekemän etumatkan ja ankkurille jäi oikeastaan helppo tehtävä rullailla maaliin voittajana.

Sepä ei joukkueen juniorille Viljamille riittänyt vaan taisi tempaista alle 58 sekkaa. Huh huh! Viljamin päätavoite taitaa tänä kesänä olla 15-vuotiaiden SM-kisat täällä Oulussa elokuussa.

Ei tämä tarina tähän pääty. Piti kiskoa pikimmiten lämmintä päälle ja alkaa verryttelemään seuraavaa viestiä varten. Välissä oli yksi juoksu joten aikaa taisi jäädä jotain 20...25 minuuttia valmistautua. Yllättäen minun ankkuriosuus olikin vaihtunut kolmososuuteen joten aika tiukille meni palautumisen kanssa.

Viljami avasi meidän juoksun ja tuli vaihtoon ensimmäisenä hyvän osuuden jälkeen. Olipa varmasti tiukka paikka avata kovavauhtisen neljänsadan metrin juoksun jälkeen. Antti lähti toiselle osuudelle taistelemaan Niittomiesten Jarkko Paukkerin kanssa. Kaulaa tais olla jotain 10 m kun tuli mun osuus. Vaihto meni taas ehkä mun osalta vähän puihin ja Jani Määttä onnistui heti imemään pienen etumatkan kiinni. Yritin ensimmäiset 200 m pudottaa Jania, mutta kun Jani ei hyvällä uskonut ja tultiin takasuoran kovaan vastatuuleen niin muutin lähestymistapaa hieman.

En halunnut antaa Janille peesiapua vastatuulessa vaan pudotin vauhtia rentoon juoksuun ehkä jopa siinä toivossa että Jani tarttuisi täkyyn ja lähtisi vetämään. Turha se toivo oli, Jani on vanha kettu näissä taktisissa asioissa. Etusuoran myötätuuleen tultaessa meikäläinen avasi taas hanaa ja tein rytminvaihdoksen. Jani pysyi kuitenkin vaivatta peesissä ja minä rauhoitin taas menoa. Oli keksittävä jotain muuta. Pieni rykäisy vielä seuraavallakin kierroksella, tuloksetta. Sitten Jani meni ohi etusuoralla ja teki kovan vauhdin noston. Minä ampaisin perään ja kyllä piti kaivaa sinniä siinä kohtaa. Matkaa vaihtoon oli siinä kohtaa vielä kaksi kierrosta.

Janin irtiotto ei onnistunut vaan pääsin lopulta ohi ja kun matkaa oli jäljellä enää yksi kierros niin yritin rullata sen mitä pystyy että saisin viimeiselle osuudelle mahdollisimman paljon etumatkaa. Olisinkohan saanut aikaan jotain 40 metrin välimatkan vaihtoon ja viimeisellä osuudella meidän joukkueen Jani ja Niittomiesten Markku olivat vastakkain.

Valitettavasti tuo kaksikko oli sen verran epätasainen että oikeastaan jo siinä vaiheessa tiesi ettei tekemäni välimatka riitä. Markku meni aika nopeasti ohi ja vei Niittomiehet voittoon. Jani juoksi kuitenkin sinnikkäästi ja urheasti oman osuutensa maaliin saakka ja toi Kuivasjärven Auran hopealle.

Olipa tosi kiva ilta! Ainoa mikä vähän harmittaa oli että jätin Janin pahaan paikkaan Markkua vastaan. Olisi pitänyt pystyä tekemään enemmän kaulaa. Vaan kova taistelu mullakin oli Niittomiesten Jania vastaan että tokkopa montaa sekuntia parempaan olisin nyt pystynyt.

Tulokset:

M 4 x 400 m


  1. Kuivasjärven Aura 1                        3.58,14
        Sami Kallio-Kokko, Viljami Vuorre, Antti Männikkö, Matti Uusitalo 
  2. Limingan Niittomiehet 1                    4.10,20
        Patrick Ikonen, Markku Nikkanen, Jarkko Paukkeri, Matias Ilmonen 
  3. Limingan Niittomiehet 2                    4.28,54
        Jani Määttä, Jukka-Pekka Laulajainen, Santeri Laurila, Heikki Laurila 
     Oulun Ikiliikkujat                             DNS
        Sampo Kelhä, Petri Hälinen, Hannu Timonen-Nissi, Jouko Hassi 

M 4 x 1500 m


  1. Limingan Niittomiehet 1                   18.46,91
        Jesse Kuokkanen, Jarkko Paukkeri, Jani Määttä, Markku Nikkanen 
  2. Kuivasjärven Aura 1                       19.11,52
        Matti Uusitalo, Antti Männikkö, Viljami Vuorre, Jani Laine 
  3. Limingan Niittomiehet 2                   21.14,39
        Matias Ilmonen, Taisto Latvalehto, Jukka-Pekka Laulajainen, Heikki Laurila 

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Liikaa kisoja?

Olen ollut vähän ymmällään miksi tulokset polkee paikallaan, mutta olisikohan syy hyvin yksinkertainen - en ole harjoitellut! Aloin katsomaan harkkapäiväkirjaa taaksepäin ja kyllähän siellä juoksua on mutta edellinen kunnon harjoitusviikko on maalis/huhtikuun taitteesta. Sen jälkeen oikeastaan pelkkää hölkkää ja viritteleviä treenejä muka kisakuntoa hakien.
Kaiken lisäksi tuota maaliskuun harjoitusjaksoakin edeltävä hallikausi oli pitkälti samanlaista menoa. Kisaaminen on ihan kivaa, mutta eihän tämmöisellä systeemillä voi tulla tulosta. Keskimatkoilla juostut ennätyksetkin kertovat lähinnä siitä että olen saanut onnistuneempia juoksuja mitä aiemmin, ei varsinaisesta sorituskyvyn kasvamisesta. Arvostan kyllä sillä saralla tullutta kehitystä koska se kuitenkin kertoo että olen oppinut juoksemaan paremmin.
Ärsyttävää, että kilpailukausi on jo tässä eikä kurssia enää hyvin ehdi kääntää. Se mitä SAUL SM-kisoja ajatellen tietysti voin tehdä on esimerkiksi jättää ensi viikolta yksi täysin turha 5000 metrin kisa pois. Kokonaan en kuitenkaan pysty kalenteria kisoista putsaamaan koska mulla on pari viestiosuutta hoidettavana tiistaina aluemestaruusviesteissä.
Varmaan loppukesä meneekin etupäässä kisafiiliksistä nauttiessa ja näin. Juostaan nyt näitä kisoja ja seuraavaan kauteen sitten näitä kokemuksia rikkaampana. Täytyy kuitenkin raakata kalenteria sen verran että selviää ohjelmasta läpi ilman väsyneenä juostuja startteja. Varmaan tulevia kausia ajatellen sellainen malli olisi parempi jossa itselle vähempimerkityksiset kisat jäisivät kokonaan pois tai ainakaan harjoittelua en uhraisi niihin virittäytymiseen.

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Kärkimaraton 10 km

Hurautettiin Auran bussilla paikalle ja sitten verkkaamaan. Kovimmat paikalle saapuneet kilpakumppanit olivat eri matkoilla joten ennakkosuosikin viittaa aseteltiin mun harteille jo ennen paukkua.
Paukusta sitten otinkin aika terävän startin ja otin heti paikkani kärjestä. Ajatuksena oli lähteä hakemaan 33' aikaa. Eka kilometri vei kuitenkin jo 3'26 ja seuraava 3'20. Valitettavasti vauhdit jäi tuohon 3'25 tietämille seisomaan. Juoksin matkaa pois, ketään ei näkynyt missään.
Jossain 7 km paikkeilla tuli terävä mutka jossa vilkaisin taakse - ihan tyhjä tie. Samantien vauhdit tippui n. 10 s / km. Jotenkin onnistuin käyttämään reitillä 34'59 joten eipä mennyt lähellekään tavoitteeseen. Toisaalta helppo voitto on semmoinen asia josta täytyy olla kiitollinen.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Pohjan koitokset 800 m

Tänään sunnuntaina oli sitten kisaviikon viimeinen startti. Ohjelmana oli kaksi ratakierrosta Saarenkylän kentällä.

Startissa oli kaksi muuta juoksijaa. Otin ennen starttia reilusti lujia avauksia nurmella. Piti saada kone käyntiin vielä yhden kerran neljän päivän sisällä. Oli aika keli, vettä satoi ja puuskittaista tuulta.

Otin päällykamppeet pois vasta pillistä ja sitten tulikin jo paikoillanne. Lähdettiin omilta radoilta ja mulla oli kakkosrata.

Posion kaveri lähti paukusta kuin raketti ja minä koitin seurata. Olin päättänyt että en löysää jos näen ainoankin toisen juoksijan. Eroa tais olla kymmenisen metriä. Eka kierroksen kohdilla toinenkin juoksija meni ohitse.

Mulla tuntui veri kiehuvan suonissa ja löin vaan pökköä minkä ehdin. Sitten juoksinkin jo ohi kakkosesta ja takasuoralla siirryin kärkeen.

Piti muuttaa taktiikkaa. En hölläisi ennen kuin maali suo helpotuksen. Aivan hirveä tappaja fiilis mutta Posion kaveri tuli kuin tulikin ohi ja jäin pari metriä jälkeen.

Sitten kuulin tulokset ja kyllä veti suun hymyyn. 2'12,28! Enkka parani yli kahdeksan sekuntia. Eipä olisi kisaviikolle parempaa päätöstä toivoa.

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Uuden Rovaniemen juoksu 5000 metriä

Tulin eilen tänne Rovaniemelle kilpailemaan viikonlopuksi. Ensimmäisenä vuorossa oli lauantaina 5000 metriä Saarenkylän kentällä. Ennakkoon ilmoittautuneiden valossa päätin lähteä kisaamaan miesten voitosta. Naisissa oli taas Johanna Peiponen samassa kisassa mukana. Tiesin että tällä kertaa ei ole rahkeita hänen vauhtiinsa. Halusin myös säästää voimia huomista varten.

Lähdin paukusta aika rauhallista tahtia. Johanna lähti tykittämään tosi lujaa. Muut tulivat siinä vaiheessa mun perässä. Rentoutin vauhtia kunnes mut ohitettiin ja iskeydyin siihen peesiin kruise päällä.

Siinä sitä sitten laukattiin rentoa vauhtia ja en mennyt ohi vaikka tuntui että rahkeita olisi ollut. Ihan mun nuottien mukaan 2000 metrin jälkeen kaverilla niiasi vauhti vähän ja minä nykäisin vaihdetta isommalle.

Tällä kertaa yksi napsu riitti ja juoksin viimeisen 3000 metriä vähän alle 10'. Loppuajaksi tuli jotain 16'44 ja risat.

Olipa aika erikoista juosta tällainen hallitumpi kisa. Johannan mukanaolo varmisti ettei tee mieli alkaa liikaa henkseleitä paukuttelemaan mutta kiva kerrankin juosta nousujohteisesti ja tulla oman sarjan kärjessä maaliin.

Piikkarit toimi kans hyvin. Tekee mieli kokeilla niitä ratakympilläkin.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Kempele, Rataraasto 10 000 m

Kävin eilen avaamassa ratakauden Kempeleen Rataraastossa joka oli samalla Pohjois-Suomen mestaruuskilpailu. Luvassa oli kovaa kyytiä kun viivalle oli tulossa ainakin Tapani Kärjä, Mikko Tolonen, Markku Nikkanen sekä tietysti naisista Johanna Peiponen.

Kisa juostiin torstai-iltana joten työpäivän jälkeen keräilin kimpsuni ja hyppäsin Kempeleen bussiin. Paikalle saavuttuani mietin että olenkohan edes oikeassa paikassa. Kisakansliaa ei näkynyt missään, ei opasteita eikä muita kilpailijoita. Jalkapalloilijoita sen sijaan näkyi vaikka millä mitalla. Hetken päästä Määtän Jani tuli paikalle ja soitettiin kisajärjestäjille että mikäs on homman nimi. Lupasivat tulla ajoissa joten alettiin vaihtaan kamppeita ja verkkailemaan.

Kymmenen yli kuuden keräännyttiin sitten viivalle ja lähdettiin kiertämään rinkiä. Jätkät lähti hirveää kyytiä, taisi ensimmäinen kierros mennä 72 sekuntiin. Minä juoksin tietysti siinä vaiheessa kärkikolmikon takana sillä ajattelin että kyllä siitä vauhti rauhoittuu ennen pitkää tai vähintäänkin jollekin muista leikki käy liian kovaksi. Mitalitaistelun vuoksi ei kuitenkaan voinut jäädä tekemään omaa juoksua kauas kärkijuoksijoista.

Pian vauhti kuitenkin alkoi hiipua vähän kun jätkät jatkoivat 31 minuutin loppuaikaan vievää tykitystä. Johanna sai minut kiinni ja sain levähtää vähän aikaa hänen peesissään. Sitten juoksin pari kierrosta vetäen ja taas osat vaihtuivat 33' vievässä aikataulussa. Tuokin osoittautui lopulta meikäläiselle liian kovaksi vauhdiksi ja jäin juoksemaan yksin.

Pyrin vain pitämään edes jonkunlaista matkavauhtia yllä ja selviämään maaliin saakka. Viimeinen viisi kilometriä sitten veikin 18' ja loppuaika oli 34'40,0. Aika karu hyytyminen taas. Kova alkuvauhti ja huono lopputulos tuntuu olevan tämän kilpailukauden trendi. On kuitenkin muistettava että olen juossut nyt pääasiassa sijoituksista. Tässä seurassa podiumpaikka tietäisi joka tapauksessa kovaa aikaa. Kun alkuvauhti on 31' loppuaikaan tähtäävää ja minä olen hyvissä olosuhteissa 34' alitukseen pystyvä juoksija niin välillä jälki on aika rumaa.

Huomioitavaa Peiposen mahtava loppuaika 33'10,1. Siinä lasahti taas kauden kotimainen kärkiaika 40 sekunnilla uusiksi ja taisipa splitit olla nopeampia kuin muutaman alimatkankin kärkiajat. Näyttää askel pelaavan Peiposella ratajuoksussakin.

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Testituloksia

Kävin viime perjantaina hapenotto- ja laktaattitestissä jossa juoksin matolla ja setä mittasi hengityskaasut sekä välillä verinäytteistä maitohappoja. Olipas vähän erikoislaatuiset testitulokset, mutta kiteytettynä peruskestävyys näyttää kehittyneen ja vauhti- sekä maksimikestävyys joko pysyneen ennallaan tai aivan karvan verran laskeneen viime lokakuussa tehdystä mittauksesta.

Testissä aerobinen kynnyssyke asettui epäilyttävän, suorastaan järjettömän korkealle - jopa 90% maksimisykkeestä. Tämän perusteella ei minusta kannata kuitenkaan lähteä juoksemaan peruslenkkejä tuota kynnyssykettä tuijottaen. Enemmänkin luottaisin testissä saavutettuun vauhtiin jota ulkona juostessani sykkeet ovat yleensä 20...30 lyöntiä alempana.

Kai se seuraava rasti on kaivaa huippukunto esiin kesän kisakauden aikana. Pohjat pitäisi ainakin olla kunnossa.