Aluksi numeroita ja kirjainlyhenteitä!
Viikko 29
Ma: ap 10 km, ip 6 km
Ti: 1500 m kisa (enkka tuli 4'32,70), jonka jälkeen n. 30 minuutin päästä 20 minuuttia kovaa kuntoradalla
Ke: ap 10 km, ip 6 km
To: ap 6 km, ip 10 km
Pe: ap 6 km, ip 8,5 km
La: ap 5 x 2000 m / 1' hölkkäpalautuksin ka 7'23 / veto, ip 6,5 km
Su: pitkis 26 km
Viikko 30
Ma: ap 8,5 km, ip 10 km
Ti: ap kuntoradalla 40 min tv kova (sis 10 km 37'), ip 15,5 km
Ke: ap 6 km, ip 10 km
To: ap 8 km, ip 10 km
Pe: ap 6 km, ip 8 km
La: ap 8,5 km, ip kuntoradalla 5 x 4' / 2' palautuksin vauhdit 3'30...3'18 / km
Su: pitkis 25 km
Nyt on hyvää signaalia ilmassa. 5 x 2000 m tuli taisteltua läpi helteessä ja kosteassa, sillä kentällä oli kastelulaitteet päällä. Tunnelma oli ihan kuin saunasta. Juoksin harjoituksen Pateniemen murskekentällä joka oli harjoituksen loppuvaiheilla jo aika mutainenkin. Onneksi sisko oli mukana tsemppaamassa, tai tuo harjoitus olisi aivan varmasti keskeytynyt kolmannen vedon jälkeen. Tiistaina vedin TV kovan ennen aamupalaa helteitä välttääkseni ja kylläpä kulki makeasti. En ole tainnut juuri tuon kovempia TV kovia vetääkään ja tämä oli aivan varmasti vaativampi alusta kuin aiemmissa harjoituksissani.
Lauantaina oli aika kova raasto mutta mies ei taittunut siitä huolimatta. Puristusta alkaa löytyä. Tämä siitäkin huolimatta, että tuli juostua kesän kovin määräviikko. Normaalistihan MK-harjoituksia aloittaessa olisi varmaan hyvä pudottaa määrää mutta tässä pääsi nyt käymään näin. Keskivauhti asettui Tornion 5000 m kisavauhtiin joka sekin on varsin hyvä merkki - olihan tuo 5000 metrin kisa kuitenkin ratajuoksua ja nyt vedin kuntoradalla.
Keräsin viime viikosta ravitsemuspäiväkirjaa ja lähetin sen analysoitavaksi. Sieltä tulikin arvokasta palautetta, näköjään olen saanut vain ehkä puolet kestävyysurheilijalle suositeltavasta proteiinin määrästä. Kehuja tuli runsaasta kasvisten käytöstä. Nyt pitääkin totutella mussuttamaan pari ylimääräistä välipalaa päivän aikana proteiinivajeen korjaamiseksi. Tällaisia voi olla esimerkiksi rahka + hedelmä tai tonnikalavoileipä.
Otsikossa mainittu tiukka etukeno selittyy sillä, että sain viime sunnuntain pitkiksellä arvokasta tekniikkavalmennusta. Juoksen kuulemma liian pystyssä. Kokeiltiin lisätä etukenoa ja se tuntui aluksi vähän oudolta. Ihan tarpeeksi en saanut vielä kallistettua menettämättä keskivartalon hallintaa mutta eihän tekniikkaa voikaan yhdessä yössä kokonaan muuttaa. Tuntuu siltä, että vauhdinlisäys tuosta etukenosta tapahtuu ihan älyttömän helposti ja rennosti. Negatiivisena puolena maisemien katselu on hieman hankalampaa. Kokeilin etukenoa ja paria verryttelyjuttua tänä aamuna työmatkalla ja tuntui aika tehokkaalta ja rennolta tavalta juosta.
Ylipäätään olo on sellainen, että ennätyksien rikkomiskunto on ihan käsin kosketeltavissa. Hyvissä olosuhteissa ja hyvällä vauhdinjaolla olen valmis juoksemaan ennätystahtia Jyväskylässä 5000 metrillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.