maanantai 17. huhtikuuta 2017

Vajaa viikko SM-maantielle

En saanut harjoittelua käyntiin haluamallani tavalla kaatumisen jälkeen. Lonkkaa kivisti yllättävän pitkään eikä kivun sävyttämä juoksu ole hetikään niin motivoivaa kuin terveenä. Vielä maanantaina juoksu tuntui aamulla niin kivuliaalta että jätin lenkit täysin sikseen. Alkoi jo syödä motivaatiotakin kun ei ollut mitään tietoa koska kestää taas juosta. Ajankohta ei ole koskaan sopiva vammoille, mutta harjoitusohjelman viimeistelyvaihe on sieltä huonoimmasta päästä. Olin suunnitellut tiistaille ja lauantaille harjoitukset joissa pääsisin näkemään todellista kunnonnousua.

Tiistaina oli tarkoitus juosta 4x1500m tällä kertaa kahden minuutin palautuksilla. Kipu oli helpottanut sen verran, että päätin lähteä hallille. Juoksu ei kuitenkaan tuntunut rennolta missään vaiheessa ja kolmannen vedon hyytyessä pahoin jätin harjoituksen sikseen. Vaikea sanoa miten paljon särkevä lonkka vei terää vai oliko tavoitevauhti sittenkin liian luja.

Lauantaiksi suunnittelemani yhdistelmäintervallitreeni alkoi näyttää liian haastavalta ja halusin muutenkin lajinomaisempaa kosketusta. Päätin vetää yksinkertaisen 8 km tasavauhtisen kovan lenkin. Kulku oli alkuun ihan hyvä mutta viimeisellä parilla kilometreillä tuli hyydyttyä aika pahasti. Tämä tuo arvokasta realismia kisatavoitteisiin jotka alkoivat jossain vaiheessa nousta jo melko hurjiksi.

Merkillistä miten juoksun vähentyessä myös into ja motivaatio juosta romahtaa. Lenkille täytyy oikeasti lähtemällä lähteä, kun normaalitilanteessa pitää enemmänkin suitsia enintä intoa jaksaakseen tehdä pitkäjänteistä ohjelmaa. Nytkin mietin odottaisinko mieluummin iltapäivän lämpimiä hetkiä vai hoitaisinko ikävältä tuntuvan velvollisuuden mahdollisimman pian alta pois. Kamalaa! No eiköhän se kisan jälkeen helpota.

6 kommenttia:

  1. Ikävää, että vamma tuli just tähän saumaan! Mutta toisaalta mitään et ole menettänyt.. kunto ei katoa vaan voi jopa levossa nousta!😉 Tsemppiä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä! Näinhän se yleensä on ja pikkuisen nihkeä meno on tuttua aiempiin kisoihin tehdyistä keventelyistä. Sopiva vaihde vaan silmään kisassa niin enkka tulee lähes varmasti.

      Poista
  2. Pitäisiköhän sun kokeilla vähemmällä keventelyllä kohti kisoja... Kun treeneissäkin kulkee vauhti ihan hyvin, niin miten jo ihan vaan kolmen päivän keventely tällaiselle puolikkaalle? Toki lajinomaista valmistautumista kohti puolikasta kannattaa toki tehdä aiemminkin varmaan kuin siinä pari päivää ennen kisaa :P

    Muutenkin, eikö sitä aika monessa paikassa suositella, että treenikerrat ei vähene kohti kisaa, vaan treeniaika vähenee, intesiteettikin pysyy aika pitkään ihan lähelle vikoja päiviä siellä missä pitääkin. Eli voisit juosta sen kaksi kertaa päivässä, vähän lyhentää treenejä siitä n. 10 päivää ennen kisaa alkaen ja sitä kautta hakea sitä herkkyyttä, ja pari kolme päivää ennen kisaa selkeämpi palautusjakso. Miten oot aiemmin kevennellyt puolikkaille ja miten on toiminut? Onko silloinkin ollut vaikeaa luopua juoksemista?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tää aika tyypillinen keventely mulle on. Vähän tuohon tyyliin mitä sanoitkin mutta en kuitenkaan halunnut lähteä kahta ihan lyhyttä lenkkiä päivässä veivaamaan vaan puolikkaalle paremmin passaavia kympin lenkkejä.

      Poista
  3. Jopas täällä on sattunut ja tapahtunut. Ei muuta kuin leukaa pystyyn �� Hienoa työtä oot tehny ja kunto noussut. Vamma teettää pientä laskua käyrään, mutta sieltä se sitten taas lähtee nousuun... Kivijalka: Juoksu ei alkanut viime viikolla eikä lopu ensi viikolla.

    Työ jatkuu. Yhä nälkäisempänä. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahoittelut myöhäisestä vastaukseta. Kiitoksia! Kyllä se hyvä kulku tosiaan palasi kun malttoi ottaa vähän aikaa rauhallisemmin.

      Poista

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.