Tällä viikolla keli muuttui kovasti heikommaksi ulkona juoksemisen kannalta. Lämpötila laski ensin viiteentoista pakkasasteeseen ja sitten melkein heti nollan lähimaastoon. Seurauksena pyörätiet ovat nyt melkoisen liukkaan ja kovan jään peitossa. En ole näillä keleillä uskaltanut mäkisprinttejä tehdä edes nastalenkkarit jalassa. Niinpä suuntasin kovien treenien päivänä kuntosalille juoksemaan matolla.
Aloitin tiistaina 3x5'/5' mäkivetoharjoituksella. Olin tähdännyt 15 km/h vauhtiin jota nakuttelin viime kertaa näitä harjoituksia tehdessäni 10' vetoja 4,5 % nousukulmaan. Tuumasin totuttelevani ensin keventämällä harjoitusta vetoa lyhentämällä ja loiventamalla kulmaa kolmeen prosenttiin. Yllättävän kovalta se silti tuntui ja jouduin pudottamaan vauhtia 14 kilometriin tunnissa harjoituksen ensimmäisen vedon jälkeen. Liekö viimeviikon kova määrä tuntunut vielä lihaksistossa?
Seuraavina päivinä juoksin kohtuullisesti peruslenkkiä ja meno tuntui ihan hyvältä. Perjantaina kävin taas matolle tekemään 5x4'/2' vetoharjoituksen tällä kertaa 1% nousukulmaan. Kovat osuudet juoksin 16 km/h tahtia ja palautukset 14 km/h tahtia. Tämä harjoitus tuntui jo siltä niinkuin pitikin. Hyvä että hengästyi edes. Hyvä homma, sillä olin tarkoituksella suunnitellut harjoituksen kevyenpuoleiseksi tiistain treeniä muistellessani. Harjoituksen aikana vasen pohje alkoi vähän kiristelemään mikä sai vähän mietteliääksi.
Lauantaiaamun lenkillä pohje oli jo tosi kireä ja iltapäivällä päätin ettei kannata lähteä ollenkaan lenkille. Pitkä saunominen ja venyttely pehmensi pohjetta kuitenkin ihan mukavasti ja päätin sunnuntaiaamuna lähteä kokeilemaan pitkää lenkkiä. Oli taas tosi liukasta ja pohje ei aivan sataprosenttinen ollut joten kurvasin kotiin jo 10 km juostuani. Suunta oli kuitenkin jo selvästi parempaan päin. Halusin kuitenkin ottaa varman päälle varsinkin kun liukkaiden kelien alkaessa minulla on monesti alkanut monenlaiset jalkavaivat.
Kelit jatkunevat tästä eteenpäin hyvin samanlaisena joten suuntaan varmaan tulevina päivinä entistä enemmän matolle juoksemaan. Niin se mieli muuttuu, kun vielä pari vuotta sitten vähän naljailin treenikavereille sisällä juoksemisesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.