Tänään pääsin valittamaan peritendiniittivaivaani samalle OMT-fysioterapeutille joka auttoi minua lantiovaivoissani pari vuotta sitten. Tehtiin pari testiä joissa paljastui että kipeytyneen jalan jalkaterässä oli moninaisia toimimattomia liikeratoja. Aika jännä juttu oli, että huomattiin liikeradoissa eroa ihan lantiossa asti. Kipeässä jalassa ei ollut liikettä juuri minkään vertaa terveeseen verrattuna.
Seuraavaksi Ari köytti minut pöytään kiinni ja käsitteli sen kipeän jalan nilkan. Muutama terävä nykäisy ja sitten tuntui ja kuului iso rusaus. Ei sattunut kuitenkaan. Ari käsitteli vielä lisäksi muutaman eri liikeradan jonka jälkeen toistettiin alkuvaiheen testejä. Puolierot olivat tasoittuneet ja mikä omituisinta myös lonkkanivelen liike oli vapautunut. En ymmärrä miten se on mahdollista, mutta Ari sanoi jo ennen nilkan käsittelyä että katohan vain niin tuo lonkan puolierokin korjautuu samalla.
Käytiin läpi tutut harjoitteet kuten eksentriset pohjeliikkeet yms, mutta valkeni taas sama asia mitä viime kerrallakin. Noista harjoituksista ei ole juuri mitään hyötyä jos perusasiat eivät toimi. Niinkuin nyt tuo jalkaterän huono liikkuvuus on käytännössä estänyt pohjevenyttelyn lähes kokonaan. Silloin aiemmin lantion toimintahäiriö esti sinänsä oikeiden harjoitteiden kuntouttavan vaikutuksen.
Aivan uskomaton ukko tuo Ari. Kyllä tuo jalka vielä juoksukäyttöön saadaan, ei epäilystäkään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.