Kanttaus Kiimingin puolimaratonilla

Valmistautuminen oli sujunut hyvin ja antoi minun olettaa olevani 1:15 alitukseen riittävässä  kunnossa. Tätä lähdinkin hakemaan ja juoksu sujui oikein hyvin minun ja Markun vuorovedolla. Ryhmässä oli mukana myös Keskipoikelan Kalle, Paukkerin Jarkko, Poutiaisen Kari ja Juntusen Ismo. Vähitellen siitä osa porukasta hyytyi mutta Markku ainakin oli hyvissä voimissa kun pystyi selostamaan kisatapahtumia mulle koko ajan. Kevyellä fiiliksellä juosten puolimatkaan ehdimme aika laila tasan 37 minuutissa ja hyvä meno jatkui aina kahteentoista kilometriin asti jossa aivan yllättäen alkoi kylkipistos. Joskus siitä pystyy puskemaan läpi mutta tällä kertaa kipu oli niin kovaa ettei auttanut kuin laittaa kävelyksi. Kaverit karkasivat horisonttiin enkä mahtanut yhtään mitään. Jotain pari minuuttia siinä mietin keskeyttämistä mutta kävelin koko ajan kuitenkin eteenpäin. Pari uutta yritystä lähteä juoksemaan kilpistyi kovaan kipuun.

Onneksi kaverini Teemu juoksi sitten ohi ja lähdin hänen peräänsä kokeilemaan että josko voisin vähän aikaa edes roikkua mukana. Teemu joutui kestämään minun höpöttelyä jonkin matkaa ja virkistyin siinä kummasti. Yritin vähän antaa tuulensuojaa jossain kohtaa mutta en minä oikein osaa noin hienoja temppuja. Mahtoiko siitä olla enemmän haittaa loppupeleissä. Olon kohennuttua alkoi tuntua sen verran kevyeltä että huikkasin Teemulle yrittäväni vielä ja lähdin juoksemaan vähän kovempaa.

Viimeisillä kilometreillä Teemu sai minut uudestaan kiinni ja siinä kohtaa en ollut enää yhtä juttutuulella matkan alkaessa viimein painaa kunnolla. Ohitimme Jarkon joka oli kärsinyt krampeista. Harmin paikka, siinäpä kaveri jolle soisi kunnon tuloksen palkintona kovasta treenistä jos kelle. Viimeisen parin kilometrin aikana minä aloin hyytyä ja Teemu pystyi säilyttämään vauhtinsa ja meidän eroksi muodostui puolisen minuuttia.

Minun aika oli vähän alle 1:18 joka nyt sinänsä on ihan kohtuu tulos vaikka tietysti paljon kovempaan oli hinku. En osaa yhtään arvioida miksi pistos tuli. Kärsin pistoksista sen verran harvoin että en ole onnistunut tunnistamaan mitään yhdistävää tekijää. Teen kuitenkin asiat aina melkolailla samoin hyviksi todetuin tavoin. Ehkä se vauhti nyt vaan oli sitten liian kovaa vaikkei se siltä todellakaan tuntunut. Silti, kai sitä voi olla ihan tyytyväinen että huonolla kisallakin menee alle 1:18 nykykunnolla.