Matkustin Helsinkiin aamujunalla, jolla pääsee perille kätevästi ennen puolta päivää. Lyhyt matka Pasilasta Eläintarhan kentälle meni kätevästi kävellen, joskin kulku oli ohjattu Eläintarhan tunnelin kautta lähistöllä kulkevan triathlonreitin vuoksi. Tulipahan samalla käytyä katsomassa tuota treenipaikkaa, josta olen niin paljon kuullut puhuttavan. Sen verran oli näistä ympyröistä taukoa kertynyt, että aluksi ei porukka meinannut tuntea ja heiluttelin ihmisille ilman vastakaikua. Kyllä se siitä kuitenkin aukesi ja tuntui, että joka nurkan takaa pöllähtää eteen tuttu naama.
Varmistin osallistumisen ja vaihdoin seura-asun päälle. Omaa kisaa odotellessa oli mukava katsoa muiden juoksuja. Lopulta calling tuli aika nopeasti ja siirryttiin odottamaan starttia. Olin melko hermostunut, vaikkei pitänyt lähteä kisaan liian vakavalla mielellä. Tahtoo se silti hiukan hirvittää, mitä edessä on.
Lähdin liikkeelle aika varovasti jonon hännille, josta hain oman paikkani ensimmäisen kierroksen aikana. Kärkiryhmä venyi heti aika pitkäksi ja siihen kyytiin en uskaltanut lähteä, kun vauhti oli mullakin jo niin kova tehtyihin harjoituksiin nähden. Jäin sitten juoksemaan omaa vauhtia vähän taaemmas. En katsonut taakseni, joten sieltä en tiedä ollenkaan miten kisa eteni.
Jossain vaiheessa pääjoukosta alkoi tippua pari juoksijaa joiden kiinni ottamisesta elättelin pieniä toiveita. Eroa oli kuitenkin kertynyt jo satakunta metriä, joka on kova homma ottaa kiinni alle kolmen kilometrin matkalla. Kärki ohitti minut kierroksella ja hetken päästä pääjoukko myös. Tuossa kohtaa jäin vähän heitä väistelemään, jonka jälkeen oli hankala lähteä uudestaan kirimään vauhtia. Viimeisellä parilla kierroksella olin vajaa sadan metrin päässä edellä kulkevasta selästä eikä välimatka millään alkanut kunnolla lyhentyä. Sain kuitenkin pientä vauhdinnostoa tehtyä. Maalissa olo ei ollut aivan kamala, mutta sen verran kovaa oli homma, etten saanut katsottua edes summittaista aikaa maalin vieressä olleesta isosta ratakellosta.
Tulos 18'25,33 riitti tällä kertaa kolmossijaan. Olen aikaan näihin taustoihin nähden kohtuu tyytyväinen. Vähän jäin harmittelemaan, etten yrittänyt roikkua joukon mukana pidempään. Juoksu tuntui hetkittäin sujuvankin ja eiköhän tänään tule kympillekin startattua.
sunnuntai 19. elokuuta 2018
Pronssia 5000 metriltä Aikuisurheilun SM-kisoissa
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.