Kuuden viikon harjoitusjakso on nyt puolessa välissä. Osa treeneistä on mennyt suunnitelmien mukaan, mutta pieniä muutoksiakin olen tehnyt. Suunnitellut tupla-veekoopäivät ovat vielä tekemättä ja vauhtien osalta en ole noudattanut suunnitelmaa aivan niin tarkasti mitä laskeskelin. Käytännössä en ole kokenut, että kannattaisi sittenkään tehdä saman päivän aikana kahta vauhtikestävyysharjoitusta, koska kehitystä on tullut helpommallakin. Niinpä olen nautiskellut helpohkosta treenailusta ja lenkkeilystä kotimaisemissa, joissa nousumetrejä kertyy ihan eri tavalla kuin Oulun lakeuksilla. Kirjoitin myös, että en aio keräillä kilometrejä vaan yritän saada tehtyä laadukkaita kisaan valmistavia harjoituksia. Siltä osin suunnitelma on toteutunut mainiosti, joskin tottakai kilometrejäkin on kertynyt vähintäänkin tarpeeksi.
Kunto tuntuisi olevan noususuunnassa. Tuntuu tosi mahtavalta juosta
täällä kotiseudulla. Koko ajan saa juosta hiekkateitä ja vasta uusittu
urheilukenttä on lähes satavarmasti käytettävissä joka
kerta. Vauhtikestävyyden osalta tuntuu menevän tosi
mainiosti. Nopeustreenit sen sijaan eivät hirveän mairittelevasti
mene. On ollut virhe jättää nopeusharjoittelu ihan minimiin. Vaikka
olenkin kestävyysjuoksija niin etenkin tässä neljänkympin lähestyessä
tulee yhä kriittisemmäksi pitää huolta siitä ettei kaikki nopeus katoa
kintuista. Mietityttää sekin ovatko nämä tekemäni harjoitukset oikean suuntaisia, vai pitäisikö painottaa enemmän nopeutta.
Tässä on vielä pari viikkoa lomaa jäljellä. Loman jälkeisellä viikolla näkee sitten millaista jälkeä olen saanut aikaiseksi, kun uusin testijuoksun vakioreitillä. Olen myös alkanut silmäillä kilpailukalenteria, josko siellä olisi sopivaa tapahtumaa kokeilla lappu rinnassa juoksemista. Pitää samaan aikaan seurata koronatilanteen etenemistä. Toivottavasti ehtisi edes jonkun kerran radalle ennen toisen aallon alkamista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.