Eilen tuli juostua ynnin järjestämässä Oulu-juoksussa. Olin kerännyt töistä viisi osallistujaa kisaan, joten minulla oli tavallaan pieni edustusvelvollisuus olla paikalla. Valmistauduin kisaan lepäämällä koko alkuviikon siinä toivossa, että lonkkakipu hellittää tarpeeksi starttia varten. Lauantaiaamuna kipu olikin sen verran pientä, että verryttelyiden jälkeen uskalsin lähteä viivalle.
Kisa juostaan Oulun terwamaratonilta tutulla kympin reitillä. Täällä on ollut hölkkätapahtumaksi yleensä melko paljon suhteellisen kovia aikoja. Nytkin paikalla oli sellaisia kavereita, etten terveenäkään olisi pystynyt heidän kanssaan kisailemaan. Niinpä matkaan tulikin lähdettyä tietynlaisella NR-meiningillä omaa juoksua tekemään enkä yrittänyt tavoitella selkiä missään vaiheessa.
Juoksu kulki yllättävänkin hyvin, koska pystyin pitämään sellaista 40 minuutin alle vievää vauhtia. Ihan viimeistä vaihdetta en edes yrittänyt kaivaa esiin, mutta kuitenkin perus kympin matkatehoilla onnistuin juoksemaan koko matkan. Loppuvaiheessa etureisissä tuntui kipuilua. En kuitenkaan keskeyttänyt enää siinä vaiheessa, koska se olisi merkinnyt joka tapauksessa yhtä pitkän matkan taivaltamista maaliin jalkapelillä. Aika oli kauden heikoin 39.40.
Kisan jälkeen etu- ja sisäreidet olivat aika kipeänä, mutta niinhän ne tuppaavat olemaan tavallisestikin kympin kisan jälkeen. Varsinainen epäterve särky alkoi vasta yöllä, kun oltiin istuttu iltaa parin muun meidän työpaikalta kisaan osallistuneen kanssa ja palasin kävellen kotiin.
Jos nyt tästä jonkin positiivisen kulman yrittäisin löytää tähän loppuun. Viime syksynä juoksin samantasoisia kympin aikoja. Jos silloin piti kamppailla terveenä 40 minuutin alituksesta niin on kunto kuitenkin sen verran parantunut, että pystyin juoksemaan vastaavan ajan ongelmista huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.