Tällä viikolla olen kokeillut niinkin radikaalia kuntoutusmenetelmää kuin harjoituksien kokonaan väliin jättämistä. Ainoa liikunta on tullut työmatkapyöräilystä. Kävin tänä aamuna fysioterapeutilla antamassa tyylinäytteen juoksumatolla. Ongelmia löytyi aika paljon! Oikea jalka kiertyy liikaa ulospäin, lonkka "kippaa", vedän liikaa olkapäitä taaksepäin ja hartiat on liian jäykkänä. Katsottiin yhdessä harjoituksia noiden asioiden kehittämistä varten ja huomasin kyllä, että olin tajunnut monet tekniikkaohjeet aivan väärin.
Esimerkiksi mulla hartiat on lysyssä ja olen koittanut korjata ryhtiä vetämällä lapoja yhteen. Oikeasti ryhtivirhettä pitäisi korjata työntämällä rintaa ulospäin. Olin ymmärtänyt myös lantion eteen ja ylös viemisen aivan väärin. Oikeastaan lantiota ei niinkään kierretä eri asentoon, vaan se pitäisi pitää suorassa ja tavallaan nojata eteenpäin niin että lantio menee ihan konkreettisesti eteen. Samoin yhden jalan kyykyt, ei siinä kuulemma pidä niinkään istua alaspäin, vaan työntää polvea eteenpäin. Olen myös huomaamattani kumartanut päätä alaspäin koittaessani päästä mahdollisimman alas kyykkyyn. Selkää tulisi kuitenkin pitää suorana liikkeessä.
Perusasioihin täytyisi siis palata. Hietsu neuvoi aiemmin keskittymään kimmoisuuden parantamiseen. Ajattelin nyt aloittaa kuntosaliharjoittelua vähän vakavammin ja tilasin harjoitusohjelman ja ohjauskertoja kuntosaliohjaajalta. Meikäläisen motoriikka ja kokemattomuus takaa sen, että itsekseen saliharjoittelun aloittamalla onnistuisin varmaan hajoittamaan paikat sielläkin huonolla tekniikalla. Vantaan maratonille valmistautuminen saa nyt jäädä syrjään kun yritän totutella uudestaan hölkkään - tällä kertaa vähän rauhallisemmalla harjoitustahdilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.